Hansel tuottaa valtiolle valmiiksi kilpailutettuja puitesopimuksia tuotteista ja palveluista. Yhtiön kaupallisen ja juridisen osaamisen ansiosta hankinta tehostuu ja valtion asema ostajana vahvistuu.

Hansel Oy:n toimintaa alettiin hioa EU-direktiivien mukaiseksi valtion yhteishankintayksiköksi vuonna 2003.

Hansel kartoittaa asiakaskuntansa eli ministeriöiden ja virastojen sekä valtion laitosten ja liikelaitosten tarpeet ja selvittää markkinoilla olevat vaihtoehdot ennen tarjouspyynnön tekemistä.

”Toivomme ict-toimittajilta avoimuutta, jotta nämä kertoisivat omista ratkaisuistaan ja vasta kehitteillä olevistakin asioista. Muutoin niitä ei voida ottaa huomioon tarjouspyynnössä. Toimittajat eivät voi niitä myöskään silloin tarjota, koska tarjous ei vastaisi tarjouspyyntöä”, Hanselin ict-palveluyksikön päällikkö Timo Rantanen selittää.

”Joskus tosin pohdituttaa, estääkö käytäntö innovaatioiden leviämisen”, hän puntaroi.

”Tämä johtuu avoimuuden ja tasapuolisuuden vaatimuksista, jotka ovat Hanselin ohjenuoria kaikissa kilpailutuksissa.

oimintatapamme ei ole it-toimittajille vielä läheskään itsestään selvää. Tasapuolisen kohtelun takia tarjousten muutoksia tai täydennyksiä ei voida ottaa huomioon keneltäkään toimittajalta. Yksityisellä puolellahan neuvottelut toden teolla käynnistyvät vasta tarjousten jättämisen jälkeen.”

Hansel haluaa rohkaista uusia it-toimittajia mukaan tarjousmenettelyyn. Puitesopimuksiin mukaan pääsy ei sinänsä takaa toimittajille kauppaa, vaan toimittajilta vaaditaan aktiivisuutta ja myyntityötä lopullisten kauppojen saamiseksi.

Tavoitteena kolminkertaistaa sopimusten käyttö

Valtion ict-hankintojen arvo oli vuonna 2005 noin 450 miljoonaa euroa, josta noin 250 miljoonaa oli yhteishankintojen piiriin soveltuvia ostoja. Samana vuonna Hanselin puitesopimusten kautta hankintoja tehtiin 34 miljoonan euron edestä. Suurimpia asiakkaita ovat opetusministeriö (etenkin yliopistot), puolustusvoimat ja valtiovarainministeriö.

Hanselilla on siis vielä paljon potentiaalia? ”Vie aikansa ennen kuin tieto sopimuksistamme ja niiden kattavuudesta leviää ja ennen kuin ne otetaan käyttöön”, Rantanen vastaa. Hanselin tavoitteena on, että puitejärjestelyjen kautta tehtävät hankinnat nousisivat 100 miljoonaan euroon vuoteen 2010 mennessä.

Hanselin puitesopimukset tuovat ostajalle suoria säästöjä. Lisäksi prosessikustannuksia säästyy molemmin puolin: ostajalla kilpailutuksissa ja toimittajalla tarjouspyyntöjen käsittelyssä.

Hankinta on puitesopimusten ansiosta yksinkertaista ja kilpailutukset varmasti lainmukaisia”, Rantanen jatkaa.

Työasemien, kannettavien ja näyttöjen uusi puitejärjestely tuli voimaan 1.9.2006, ja se on voimassa enintään neljä vuotta. Fujitsu Services Oy on jälleenmyyjänä merkittävä työasematoimittaja valtiolle. Sähköisessä maksamisessa ja tunnistamispalveluissa Fujitsu on Hanselin suora sopimuskumppani.

”Olemme kehittäneet ict-hankintaamme myös yhdessä Fujitsun kanssa. Arvostamme toimittajilta tulevaa palautetta”, Rantanen mainitsee.

Laki uudistumassa

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva uusi hankintalaki ei Rantasen mukaan tuo suuria muutoksia julkisiin hankintoihin. Sen tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Silti lakiesityksessä on 238 sivua. Tämä kuvastaa, miten laajaa osaamista julkisissa hankinnoissa tarvitaan. Lain odotetaan tulevan voimaan vielä tänä vuonna.

Rantanen kertoo, että Hanselin asiakkaat kysyvät yhä enemmän palvelujen ostamisesta. Tehtävien muuttuminen ja tuottavuusvaatimukset lisäävät palvelujen tarvetta valtion tietohallinnossa.

”Palvelujen kilpailuttaminen on vaikeampaa kuin tuotteiden. Ehkä siksi virastot ja laitokset turvautuvat osaamiseemme. Uusikaan laki ei vaan tahdo pysyä tässä kohtaa perässä, sillä se tuntuu soveltuvan paremmin kappaletavaran hankintaan.”

Ilmoitus- ja kilpailutusvelvollisuus koskee uudessa laissa kaikkia kansallisen kynnysarvon eli 15 000 euron ylittäviä hankintoja. Käytännössä kaikki valtion hankinnat ylittävät tämän rajan. EU:n laajuinen ilmoittaminen on tehtävä yli 137 234 euron hankinnoista.

» Eduskunnan atk-päällikkö Juha-Pekka Leskinen: Tuplakilpailutus on turhaa