Fujitsu
Palaute Tilaus Arkisto Mediakortti
Etusivu Toimialat Tietoyhteiskunta Guru Konehuone Patja Verkkoratkaisut
Tulosta | Sivukartta  
Tietoyhteiskunta
Valtion tietoyhteiskunta- ohjelma hakee konkretiaa ruohonjuuritasolta

Valtion tietoyhteiskuntaohjelma hakee konkretiaa ruohonjuuritasolta

Valtiota on moitittu laiskaksi tietoyhteiskuntaveturiksi, mutta nyt on pistetty töpinäksi. Jo viitisen vuotta elänyt visio tietoyhteiskunnasta on konkretisoitunut valtionhallinnossa tietoyhteiskuntaohjelmaksi, jota vetää Katrina Harjuhahto-Madetoja. Maamme kilpailukyvyn ja tuottavuuden edistämisen lisäksi tietoyhteiskuntaohjelma painottuu yksityisten kansalaisten hyvinvoinnin, koulutuksen ja elämänlaadun parantamiseen.

Tavoitteet kuulostavat yleviltä ja maailmoja syleileviltä, mutta niiden on tarkoitus poikia arkisia hyötyjä suomalaisille.

"Pyrimme siihen, että tietoyhteiskuntaohjelma ei olisi pelkkiä puheita ja selvityksiä, vaan oikeaa tekemistä, josta saadaan konkreettisia tuloksia ja kansalaisia selkeästi hyödyttäviä uusia palveluja", Katrina Harjuhahto-Madetoja painottaa.

"Onneksi kunnon tietoyhteiskuntaohjelma on kaikkien yhteinen intressi. Hallitus on nyt liikkeellä yhtenäisenä rintamana. Eri ministeriöt eivät puuhaile päällekkäisiä ja ristiriitaisia asioita. Ohjelman myötä on syntynyt spontaanisti halua katsoa ja tutkia asioita yhdessä", hän iloitsee.

Laajakaista kaikkien ulottuville

Monenlaisia kehityshankkeita on vuosien mittaan jo käynnistetty. Muiden muassa JUHTA ja JUNA edistävät valtionhallinnon sähköistä asiointia. Useat työryhmät ja toimikunnat vievät eteenpäin esimerkiksi etäkoulutusta, verkkolaskutusta, aluetietojärjestelmiä, sähköistä tunnistamista ja verkkomyyntiä.

Hallituksen uudessa tietoyhteiskuntaohjelmassa on kaikkiaan kahdeksan osa-aluetta. Esimerkkinä kouriintuntuvasta tietoyhteiskuntavalmiuksia nostavasta hankkeesta Harjuhahto-Madetoja mainitsee nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja digi-tv:n saamisen mahdollisimman monen kansalaisen ulottuville.

"Tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluja asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta", hän kertoo.

"Jotta tietoyhteiskunnan palvelut olisivat ihmisten saavutettavissa, tarvitaan nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ja yhteydet. Niiden avulla edistetään myös uusien työ- ja liiketoimintamuotojen kehittymistä sekä alueellista kehitystä ja tasa-arvoa. Kotiyhteyksien lisäksi pitää turvata mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluja julkisten palvelupisteiden kautta."

Liikenne- ja viestintäministeriö tuottaa parhaillaan laajakaistastrategiaa, joka liittyy eEurope-ohjelmaan. Strategian avulla pyritään siihen, että nopeat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kansalisten saatavilla vuonna 2005. eEurope on mukana myös opetusministeriön ja sisäasiainministeriön hankkeessa, jonka tavoitteena on ulottaa nopeat tietoliikenneyhteydet asteittain muiden muassa kouluihin ja kirjastoihin. 

Tekeillä on myös selvitys digi-tv:n siirtymisen nopeuttamisesta ja toteutussuunnitelma mahdollisista digi-tv:n kautta jaettvista julkishallinnon palveluista.

Liiku verkossa kriittisesti

Harjuhahto-Madetoja painottaa myös koulutuksen ja etenkin mediakasvatuksen merkitystä. 

"Kriittisyyttä tarvitaan, kun verkko pursuaa monentasoista ja eri lähteistä tulevaa tietoa. Lukijan ei kannata suoralta kädeltä uskoa kaikkea lukemaansa, vaan asioita on opittava kyseenalaistamaan ja vertailemaan", hän muistuttaa.

Opetushallituksessa on meneillään projekti, joka tukee mediakasvatusta koulutuksen eri lohkoilla. Asian edistäminen kuuluu myös eEurope-ohjelman tavoitteisiin.

Kiinnostusta Japanissa

Katrina Harjuhahto-Madetoja on vastikään palannut Japanin matkalta, johon hän osallistui ministeri Leena Luhtasen seurueen jäsenenä. 

Suomessa murehditaan huhuja, joiden mukaan maamme olisi jo pudonnut tietoyhteiskuntajunan kyydistä ja jäänyt muiden maiden varjoon. Japanista käsin tilanne näytti valoisammalta.

"Suomea pidettiin siellä edelleen johtavana tietoyhteiskuntamaana. Meihin suhtauduttiin todella kunnioittavasti ja saavutuksistamme haluttiin kuulla seikkaperäisesti. Oli mielenkiintoista todeta, kuinka samankaltaiset osa-alueet ovat nousseet esiin molemmissa maissa. Oli terveydenhuoltoa, työllisyyttä ja e-governmenttia. Kulttuurierojakin oli. eJapanin tietoyhteiskuntastrategian erikoisuus oli elintarvikehygienia."

Katrina Harjuhahto-Madetoja esiintyi Fujitsun ja Avain Techonologiesin järjestämässä  julkishallinnon seminaarissa 8.10.2003.

Ode Tamminen

> hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 
> eEurope-ohjelma 


Ylös ^
fi.fujitsu.com