Vaikka moni laskee luottamuksen pehmeisiin arvoihin, talouselämässä sitä voi mitata selvällä rahalla.

Nykymaailmassa luottamus on myös tehokkaampi johtamiskeino kuin auktoriteetti, kontrolli tai raha”, sanoo professori Kirsimarja Blomqvist.

Tieto liikkuu koko ajan nopeammin ja arvaamattomammin, joten luotettavan toimijan maine on paitsi kulttuurinen, myös taloudellinen arvo. Olivatpa kyseessä globaalit verkostot tai kotimaan markkinat, hyvä maine on puhtaasti taloudellinen kysymys”, sanoo professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän tutkii luottamusta verkostotaloudessa.

Luottamuksen luonnollista syntymistä voi tietoisesti tukea, mutta aikaa ja tilaa kanssakäymiselle on paljon vähemmän kuin ennen.
”Joudumme arvioimaan nopeasti luottamusta ja luotettavuutta, ja myös meidän luotettavuuttamme arvioidaan. Keitä valitsen neuvottelupöytään, millaista on kustannustehokas ajankäyttö. Kysymys on keskeisistä asioista.”

Luottamus pienentää riskiä

”Luottamus on erittäin tärkeä asia, etenkin silloin kun rakennetaan yhteistyötä, aloitetaan jotain uutta, johon liittyy riski.”

Taloustieteen näkökulmasta luottamus myös pienentää vaihdantakustannuksia. Valvonnan tarve vähenee, neuvottelukustannukset pienenevät, ennustettavuus paranee ja riskinotto mahdollistuu.

Luottamuksesta voi tulla osa yrityksen johtamismallia ja prosessia vastaavasti kuin tietoturva, joka jo nähdään osana ohjelmistokehitystä sen kaikissa vaiheissa.

”Jos luottamusta ajatellaan joka vaiheessa, se tukee toimintaa aina brändiin ja asiakaspalveluun asti”, Kirsimarja Blomqvist vakuuttaa.

”Tieto- ja viestintätekniikka-alalla luottamus tarkoittaa usein samaa kuin huolet pois. Asiakas on valmis maksamaan luottamuksesta.”
Asiakas voi myös maksaa vähän enemmän, jos hän voi luottaa siihen, että yritys on kumppani, joka kehittää omaa osaamistaan. Ulkoistamissopimus on lähtökohta, josta varsinainen yhteistyö alkaa.

Päätös on riskinottoa

”On ihmisiä, jotka kykenevät ikään kuin lukemaan toisia ihmisiä. He pystyvät arvioimaan nopeasti, ovatko valmiita luottamaan toiseen. Tällaiseen kykyyn liittyy usein sosiaalista lahjakkuutta ja kokemusta. Sen ansiosta ihmisellä on kyky kuunnella, vertailla ja arvioida, millainen ihminen toinen on.”

”Silti nämäkin ihmiset tekevät päätöksensä epätäydellisen tiedon perusteella. He ottavat riskin”, Kirsimarja Blomqvist sanoo.
Muodostunut mielikuva ja vaistonvarainen päätös voi tietysti olla myös väärä. Riski ja luottamus ovatkin toisiaan peilaavia asioita.
Hitaasti rakentuviin yhteistyösuhteisiin ei enää ole mahdollisuutta. On osattava tarttua nopeasti mahdollisuuksiin ja ottaa tietoinen riski tai tilaisuus menee ohi.

”Ihmiset tapaavat lentokentillä, tuttavien kautta, yhteisissä tapahtumissa, he keskustelevat ja pitävät yhteyttä. Jossain vaiheessa tuttavuudesta voi kehittyä tiiviimpi yhteistyö organisaatioiden välille, kun intressit kohtaavat. Luottamukselle on olemassa pohja.”
Tehokkaatkaan koneistot eivät pysty tarvittavaan joustavuuteen, ellei niissä ole ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskin.

Epäluottamus esiin

Uuden liiketoiminnan kehittämisessä epäonnistumisen riski on suuri, jos yhteistyökykyä ei ole tai sen merkitystä ei nähdä. Silloin asiakas ei kerro toimittajalle, mitä hän oikein tarvitsee, eikä välttämättä itse tiedä, mitä hänen oma asiakkaansa tarvitsee.
Yhteistyössä on aina myös ristiriitaisia tavoitteita, kilpailua, pelkoa ja epäilystä. Ne on saatava esiin ja pöydälle. ”Ellei epäluottamusta aiheuttavia tekijöitä saada esiin, ne ennen pitkää räjähtävät”, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Yhteistyökykyiset ihmiset uskaltavat katsoa myös oman erityisalueensa ulkopuolelle. He yrittävät ymmärtää, mitä toiset puhuvat ja miten se vaikuttaa omaan näkemykseen.

Yhteistyöprosessit, se ”miten”, on tärkeää ja erittäin haastavaa. On paljon helpompi hoitaa asioita omassa yksikössään ja tehdä päätöksiä samankaltaisten ihmisten kanssa. Jotta pystytään rakentamaan verkottuneen yhteiskunnan erilaisten asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden yhteistyömallia, on pyrittävä ymmärtämään, mikä toimii ja mikä ei.

”Suurten kokonaisuuksien rakentaminen on aina haastavaa ja kunnianhimoista. On houkuttelevaa miettiä, voisiko Suomella olla erityinen mahdollisuus tällaisten hankkeiden rakentamiseen. Olemme pieni, homogeeninen yhteiskunta. Meillä virkamiesten, suuryritysten johdon, tutkimuslaitosten ja pienyrittäjien on suhteellisen helppo keskustella keskenään. Meillä voisi olla mahdollisuus luoda suhteellista kilpailuetua systeemisten, hyvin tietointensiivisten tuotteiden ja palvelujen rakentamisessa”, Blomqvist visioi.