|
Anneli Martosen paritalon takapihalla avautuu maaginen maailma. Kallioisen rinnetontin valtaosan peittävät sammaloituneet kivijärkäleet. Kivien välissä solisee pieni puro, joka päättyy vesialtaaseen. Annelin taikapuutarhaan on helppo kuvitella asustamaan muutama menninkäinen, maahinen tai keiju. Tämä on se paikka, jossa pihan omistaja ja suunnittelija puuhailee iltapuhteet ja samalla lataa akkunsa kiireisen työelämän koitoksiin.
Anneli Martonen on Fujitsun logistiikkajohtaja, joka vastaa siitä, että tuotteet kulkevat oikeissa kokoonpanoissa, oikeaan aikaan ja oikeisiin osoitteisiin. Logistiikkayksikön työ on konkreettisin asia, jonka tavallinen Patja-palvelun loppukäyttäjän näkee ja kokee.
”Jokaisen käyttäjän oman, uuden työaseman on tultava ajallaan ja iskukunnossa. Siksi oman toimitusketjumme myynnin kautta ostoon sekä niiden jälkeen esiasennuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja asennuksen läpi pitää toimia riuskasti", Anneli painottaa.
Esiasennusvolyymit moninkertaistuneet
It-laitteiden esiasennus on yksi logistiikkatoiminnoista. Siinä koneet varustetaan etukäteen perusohjelmistoilla, jotta varsinainen käyttöönotto paikan päällä olisi mahdollisimman nopeaa.
Viimeisten viiden vuoden aikana esiasennusvolyymit ovat nelinkertaistuneet. Helsingin Konalassa sijaitsevan esiasennuspisteen kautta kulkee vuodessa jo noin 40 000 laitetta. Suomalaiset Patja-laitetoimitukset ovat niistä merkittävä osa, mutta jopa kolmannes asennetuista laitteista matkaa rajojemme ulkopuolelle.
”Pohjoismaiden logistiikkakeskus on Suomessa, joten hoidamme alihankintana myös Ruotsin ja Norjan logistiikkatoimintoja. Suurin esiasennusasiakkaamme onkin ruotsalainen Telia. Toimitamme sille noin 7 500 esiasennettua laitetta vuodessa. Esiasennamme myös esimerkiksi kaikki H&M:n Euroopan maihin menevät kassapäätteet sekä Statoilin huoltamoihin tulevat laitteet”, Anneli kertoo.
Esiasennustoiminnan lisäksi logistiikkajohtajan vastuulle kuuluvat monenlaiset toimituksiin liittyvät kiemurat kuten tuotetoimituksien käynnistysprojektien suunnittelu ja kehitys sekä laiterekisterien ja lisenssien hallinnat. Oman aikansa vaativat myös laiteasennusten ja ylläpitotilausten prosessien suunnittelu yhteistyössä huoltoyhtiö Isoworksin kanssa.
Sujuvan logistiikkaketjun varmistajina Annelilla on 50 ammatti-ihmistä yksikössään.
”Minulla on päteviä ja yhteistyökykyisiä alaisia, joista ison osan olen valinnutkin itse. Esimiehenä tavoitteeni on luoda työnteolle hyvät olosuhteet, antaa tarvittavat resurssit ja asettaa kunnolliset tavoitteet. Vaihtuvuus onkin ollut hyvin pientä, vaikka työtä meillä on riittänyt viime vuosien aikana yllinkyllin", hän iloitsee.
Puutarhanhoito tuo rauhaa
Anneli Martosen tyypillinen päiväohjelma onkin täynnä tapaamisia ja palavereja, jotka monesti venyvät työpäivän ulkopuolellekin.
”Yritän karsia turhia palavereja ja pitää työpäivän pituuden kohtuullisena. En kanna yleensä töitä kotiin. Kun tulen töistä, luen lehden, teen ruokaa, pesen pyykkiä ja teen muita kotihommia ja niiden jälkeen näprään puutarhassa.”

Martoset ovat asuneet Helsingin Marjaniemessä meren tuntumassa yli 20 vuotta. Tänä aikana pihalla on möyritty, siirrelty ja rakennettu uutta ahkerasti.
”Puutarhatöissä on ihana rauha ja kaiken saa tehdä itse, omilla käsillä. Työn lomassa pohdiskelen tai annan ajatusten levätä. Tänä kesänä en ole tehnyt mitään isoja piharemontteja, ainoastaan ylläpitoa eli kitkemistä ja putsausta. Havu- ja maanpeittokasvit eivät vaadi jatkuvaa työtä, joten etualan nurmikon leikkuu on ainoa säännöllinen urakka ja siitäkin huolehtii perheen miesväki.”
Usean metrin korkeudelle jyrkähköön rinteeseen kohoava kivipuutarha on upea näky loppukesän ilta-auringon paisteessa. Kun elokuun pimeys laskeutuu, syttyvät lamput valaisemaan somasti sammaloituneita kivipintoja, jotka hehkuvat vihreän ja harmaan eri sävyissä.
MikroMikko-tuotepäällikönä oli hauskaa mutta rankkaa
Anneli Martosen it-ura on kestänyt jo kolme vuosikymmentä. Nykyisen tehtävän juuret ovat Davassa, jossa hän aloitti vuonna 1984 mikrotietokoneiden ohjelmistojen tuotepäällikkönä. Nokian palvelukseen MikroMikko-tietokoneiden tuotepäälliköksi hän siirtyi juuri ennen, kun Nokia Data osti Davan vuonna 1989.
MikroMikko oli tuolloin markkinajohtaja ja Nokia Datan liiketoiminta sykki uusien mallien julkistusten tahdissa.
”1990-luvun vaihde oli vauhdikasta ja hauskaa aikaa. Teimme uraa uurtavaa työtä tuotemarkkinoinnissa. Mainoskampanjat olivat isoja ja näyttäviä, ulkomainoksia oli joskus tienvarret täynnä. Jos kilpailija julkaisi mikroonsa uusia ominaisuuksia, meillä piti olla tunnin sisällä vastaava piirre valmiina ja tiedote ulkona. Sähköinen viestintä ja etätyö olivat silloin uutta. Siirsimme tuotetiedotuksen sähköisille ilmoitustauluille ja teimme modeemin kautta etätyötä kotoa käsin.”
Tuotepäällikkö myös henkilöityi vahvasti tuotteeseensa.
”Vaikka vaihdoin logistiikkapuolelle jo vuonna 1997, sain vielä vuosikausia jälkeenpäin puheluita, joissa kyseltiin MikroMikkojen tekniikasta tai markkinatilanteesta.”
Kova vauhti kuitenkin rassasi perheenäitiä, jolla oli pienet lapset kotona.
”Oli siinä järjestelemistä, kun sekä miehellä että minulla oli paljon työmatkoja ja iltatilaisuuksia. Piti sovitella aikataulut minuutin tarkkuudella ja luovia yllätystilanteiden yli. Lapset harrastivat paljon ja kuskausta riitti. Helsinki Cupissakin olen ollut vanhemman roolissa jo 17 vuotta peräkkäin. Vasta nyt alkaa loppu häämöttämään. Aika vähän kotielämästä on jäänyt tuota ajalta mieleen, kai se oli enemmän selviytymistä päivästä toiseen.”
Nyt lapsista kaksi asuu jo omissa hoteissaan ja ainoastaan 14-vuotias Make-kuopus on vielä kotosalla. Outi, 25, tekee gradua Turun kauppakorkeakoulussa ja Arto, 22, opiskelee liiketaloustiedettä ja viestintää Heliassa.
Hiihto ja golf pitävät kuntoa yllä
Nyt 50-vuotiaana Anneli Martonen on hyvässä vedossa. Puutarhanhoidon lisäksi harrastuksiin kuuluvat golf, jossa tasoitus on kahdenkymmenen pintaan, ja hiihto, jossa kilometrejä kertyy talven mittaan yli 700. Myös sieni- ja marjametsissä vaeltaminen on mieluista puuhaa.
”Virtaa on, ja yritänkin pitää itseni edelleen hyvässä kunnossa. Tämä on ehdottomasti parasta aikaa työelämässä. Työstä voi nyt nauttia eri tavalla, kun ei ole kotihuolia. Nuorimmaisen murrosikäänkin osaa jo suhtautua. Lasten murrosikä on sisäisen kasvun aikaa myös meille vanhemmille.”
Aslak-varhaiskuntoutus on tuonut kuluneeseen työvuoteen uudenlaista sisältöä ja se herätti Annelin pohtimaan myös työelämää eri näkökulmista.
”On hyvä, että työyhteisössä on eri ikäisiä ihmisiä, sekä nuoruuden huumaa että iän tuomaa kokemusta pitää olla joukossa. Olen kuitenkin vähän huolissani, kun 80-luvun upean hengen tuottanut yhteisöllisyys on katoamassa. Uudet työntekijät kiinnittyvät hommiinsa huonosti, kun he vaeltavat projektista toiseen. Sopeutuminen kestää ennen kuin he saavat luotua ympärilleen kunnollisen turvallisuuden tunteen.”

|