”Meillä on asioista oma näkemyksemme ja toimimme sen mukaan. Tietyillä alueilla, kuten Patja-toimintamallissa, olemme olleet hyvinkin edistyksellisiä. Tieto- ja viestintätekniikassa pyrimme vastaavaan.”
Ahto kuitenkin muistuttaa, että tekniikka sinänsä ei ratkaise mitään. ”Ihmisen varaan jää, miten tekniikkaa käytetään.”

Suomen Fujitsun tukena on globaali konserni, joka sijoittaa rahaa tuotekehitykseen erityisesti ubiikin ja perustietotekniikan alueilla.
Ahto painottaa, että japanilaiset lähtökohdat tutkimukseen ovat erilaiset kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. ”Japanilaisessa mentaliteetissa on ehkä enemmän pitkäjänteisyyttä. Siellä tehdään luovaa tutkimusta, haetaan uutta. Heti ei tarvitse tietää, miten tuloksilla tehdään rahaa.”

”Fujitsu sijoittaa tutkimukseen, ja meillä on omassa pienessä mittakaavassamme kohtuullisen hyvä kulttuuri kehittää uutta ja edistyksellistä. Fujitsun kannalta Suomi on innovatiivinen maa ja sopivan pieni laboratorioksi.”

Käyttötuki soveltuu moneen

”Ubiikkiin meidät yhdistää tekniikka, mutta myös toimintamme ja toimintatapamme. Patja-palveluun kehittämäämme mallia voi soveltaa vaikka vanhusten hoitamiseen”, Ahto näkee.

”Meillä on hyvä käyttötuki ja hyvä kulttuuri. Ei käyttötuki sellaisenaan pysty vastaamaan esimerkiksi terveyteen liittyviin kysymyksiin, mutta mikä estää liittämästä tiimiin lääkärin ja koulutettuja sairaanhoitajia. Ja kun apua tarvitaan, paikalle pystytään lähettämään sopiva henkilö.”

Tekniikka kaikkeen tähän on Fujitsun toimitusjohtajan mukaan jo saatavilla. ”Se on vain integroitava kyseiseen kokonaisuuteen.”
Ahto kuitenkin muistuttaa, ettei tällaisten palvelujen käyttöönotto olekaan tekniikka- vaan kulttuurikysymys.

”Vaikka tämän päivän vanhuksilla ei ole valmiuksia käyttää tällaisia palveluja, tilanne muuttuu nopeasti. Silloin voidaan ajatella, että sairaanhoitoketjuun pääsee internetin välityksellä kotoa käsin. Itsepalvelujärjestelmän kautta asiakas pystyisi hoitamaan ajanvaraukset, näkemään testituloksia ja jopa saamaan neuvoja suoraan lääkäriltä”, Ahto visioi.

Tekniikasta ei tarvitse tietää

”Kaikessa tässä olennaisin osa on tekniikka, ja se taas on meidän aluettamme”, Yrjänä Ahto muistuttaa. Ja mitä monimutkaisemmasta tekniikasta on kysymys, sitä huomaamattomammaksi sen pitäisi jäädä.

Mitä tulee pelkoihin siitä, että tekniikka ottaisi ylivallan, Ahto ei usko kauhukuviin. ”En usko, että raja tulee kovin helposti vastaan. Sitä mukaa kuin uusia teknologisia läpimurtoja tehdään, kasvaa myös uusia sukupolvia, joille niiden hyödyntäminen on luonnollista.”
Rajoja tulee kuitenkin vastaan. ”Vaikka ihmiset ovat erilaisia ja ihminen kehittyy, niin visioinneissa ja myös bisneksessä pitäisi aina pystyä ymmärtämään, mikä on ihmiselle luontaista. Luonnottomia palveluja on turha tarjota.”

Todellinen hyöty on haaste

Ahto toteaakin, että kaiken kehityksen ja ubiikkinäkymien keskellä tosiasia kuitenkin on, että käytännössä pystytään toistaiseksi myymään lähinnä sähköpostia ja kalenteria.

”Kolmannen sukupolven laitteita ja valmiuksia demotaan uutisilla ja liikkuvalla kuvalla. Kuinka moni viitsii seurata uutisia koko ajan?”

”Esimerkiksi tällaisen kommunikaattorin mahdolliset markkinat eivät ole kovin suuret, ellei se oikeasti korvaa mitään. Paljosta ei ole kiinni, etten tarvitsisi mitään muuta. Tämän pitäisi korvata kannettava tietokone niin hyvin, ettei iso ryhmä ihmisiä enää tarvitsisi erikseen kannettavaa. Silloin päästään aivan toisenlaiseen maailmaan.”

”Ei ole kovin pitkä tie tarjota aina vaan lisää laitteita, kun joka puolella ajetaan kovalla kädellä kustannustehokkuutta. Pieni puhelin, jossa on isompi näyttö ja näppäimistö tuntuu mahdottomalta tehtävältä, mutta tuskin se sitä on. Kyllä joku sen pian kehittää.”

Teksti: Virve Airola

» Ict-alan kortit jaossa