”Perusinfran pitäisi olla yhteistä. Esimerkiksi Närpiön kunta rakentaa omaa kuituverkkoa koteihin. Koskahan sellainen saadaan Espooseen”, Arto Karila kysyy.

Muun muassa Teknisen korkeakoulun tietotekniikan professorina toimineen Karilan usko internetin ja ip-tekniikan muutosvoimaan on vankka, vaikka 90-luvun kaltainen innovatiivisuus on hänen mukaansa hiipunut, ja teleoperaattorit pyrkivät vain rahastamaan uusilla palveluilla.

”Tietotekniikan merkitys kasvaa edelleen. Se on keino, jolla prosesseihin saadaan lisää tehoa ja esimerkiksi julkishallinnon kustannuspaineisiin järjellisiä ratkaisuja”, Karila kertaa.

Nopeat, luotettavat ja edulliset ip-verkot ovat tietoyhteiskunnan perusedellytys. Karilan mukaan fyysiset siirtotiet tulevat yhä tärkeämmiksi. Sekä kuitu- ja kupariverkko että radiotaajuudet on nähtävä horisontaalisina resursseina, joiden tulee avautua kaikille toimijoille.

”Vanhassa vertikaalimaailmassa meillä on erilliset verkot, palvelut ja tuotteet eri sovelluksille: puhelin, mobiili, data ja sähköiset joukkoviestimet”, Karila luettelee.

”Päätelaitteiden yhdentyminen ja tietoliikenteen horisontalisoituminen luovat pohjaa innovaatioille ja uusille sovelluksille. Asiakaspohja, päätelaitteet ja verkko ovat olemassa, niitä ei tarvitse ensin rakentaa. Voimme tehdä välittömästi kannattavia uusia palveluita”, Karila toteaa.

Kuitu jokaiseen kiinteistöön

Internetin puolella verkko ja palvelut ovat aina olleet erillisiä. Karilan mukaan ongelma onkin siinä, että verkko-operaattorit pyrkivät pitämään infrastruktuurinsa suljettuna. Jos tietoliikennekapasiteetin ostaa yhdeltä ja palvelut toiselta, kuka vastaa esimerkiksi voip-puheluiden laadusta, hän kysyy.

”Ei riitä, että verkot avataan kilpailulainsäädännön keinoin niin, että yhtä huonoa verkkopalvelua tarjotaan kaikille yhtä kalliilla. Meillä pitää olla avoin pääsy riittävän suuren kapasiteetin siirtoteihin.”

Karila muistuttaa, että perusinfrastruktuuri rakentuu optisten kuitujen varaan. Hän vaatii, että kuituverkko pitää ulottaa kaikkiin kiinteistöihin mahdollisimman nopeasti.

”Kun asiakkaalla on nopea verkkoyhteys, yrityksille ja julkisyhteisöille avautuu uudenlaisia toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kuituyhteys on julkisten palveluiden kannalta välttämätön.”

”Kapasiteettia tarvitaan, jotta esimerkiksi sovellukset voi ladata verkosta ja tiedostot säilyttää palvelimella. Nykyinen kuluttaja-adsl on umpikuja, kuparijohdon rajat tulevat pian vastaan”, Karila sanoo.

Verkot yhteistä omaisuutta

Arto Karila ihmettelee, miksi perusverkkojen pitäisi olla vapaan kilpailun piirissä ja operaattorien omistuksessa. Nyt asiakkaat maksavat päällekkäisistä yhteyksistä, joissa on liian vähän kapasiteettia.

”Ajatus siitä, että yritykset rakentaisivat omia tieverkkoja tai rinnakkaisia viemäreitä… eihän tässä ole päätä eikä häntää. Mitä jos lähdettäisiin siitä, että myös tietoverkkoa rakennetaan osana yhteiskäyttöistä infrastruktuuria, aivan kuten teitä ja viemäreitä. Kaapelin vetäminen on edullisinta muiden maanrakennustöiden yhteydessä”, Karila perustelee.

Erilaiset langattomat tekniikat ovat muodissa. Karila muistuttaa, että langaton yhteys pystytään järjestämään, kunhan kiinteä laajakaista on rakennettu riittävän laajalle. Lisäksi yhteyden pitää olla symmetrinen: etätyö ja ihmisten välinen viestintä edellyttävät riittävää kaistaa molempiin suuntiin. Ilman kiinteää laajakaistaverkkoa ei langatonkaan tietoliikenne toimi.

» Voivatko umts-verkot koskaan todella haastaa mobiilia internetiä?