TUKES hallitsee paineet
Turvatekniikan keskus TUKES kyllästyi
paperisiin tarkastuspöytäkirjoihin ja kutsui
Fujitsun suunnittelemaan sähköisen
toimintamallin. Painelaitteiden pöytäkirjat
alkavat jo tänä kesänä siirtyä
sähköisesti keskuksen palvelimelle.
”Meille tulee vuodessa noin 13 000
tarkastuspöytäkirjaa. Niiden käsittelyyn on
tarvittu tähän asti kolme henkilöä. Koska
osa pöytäkirjoista on virheellisiä, ne
joudutaan lähettämään takaisin, joten
paperiliikenne on ollut suurta”,
projektipäällikkö Erkki Ahola
TUKESista toteaa.
Kun teollisuudessa tai työpaikalla tulee
käyttöön uusi painelaite, esimerkiksi
painesäilö, höyrykattila tai paineellinen
ajoneuvosäiliö, siitä täytyy tehdä ilmoitus
TUKESille. Käyttöönoton jälkeen laitteet on
tarkastettava säännöllisesti, ja siitäkin on
tehtävä pöytäkirja. Kaikkiaan TUKESin
rekisterissä on nyt noin 40 000 painelaitetta.
Ilmoituksen tekee tarkastuslaitos, joita on
Suomessa kaksi, Polartest Oy ja Inspecta Oy.
”Tähän asti olemme siirtäneet niiden
toimittamat pöytäkirjat käsin tietokantaan”,
Erkki Ahola kertoo.
Keväällä 2003 TUKESin väki alkoi miettiä
vakavasti, miten työn voisi tehdä
järkevämmin.
”Fujitsu oli tehnyt meille jo aiemmin
painelaiterekisterin. Fujitsulaisilta saimme
tietysti ideoita, mutta ryhdyimme ensin itse
miettimään, miten toiminta pitäisi
järjestää. Rekisterin käytön tulee olla
luontevaa sekä omille assistenteillemme että
asiakkaillemme, meidän tapauksessamme
tarkastuslaitoksille”, Erkki Ahola kertoo.
”Kun perusratkaisut olivat hahmottuneet
sisäisissä kokouksissa, teimme kunnon
dokumentit ja pistimme syksyllä ulos
tarjouspyynnöt. Tiesimme, mitä halusimme,
mutta tietokannan teknisen ratkaisun päätimme
ostaa ulkoa. Fujitsun kanssa allekirjoitimme
sopimuksen tammikuussa, ja kesällä kaiken
pitäisi toimia.”
Erkki Aholan mukaan Fujitsun valintaan johti
osaltaan se, että fujitsulaiset tuntevat hyvin
talon jo ennestään. ”Meillä on jo Fujitsun
tekemä sähköturvallisuuden
valvontajärjestelmä, dokumentin hallinta ja
diaari. Kokemukset niistä on hyviä. Tässäkin
on selkeä aikataulu, ja valmistuminen
määritelty päivän tarkkuudella.”
Virheellinen jää puskuriin
Uuden tietojärjestelmän toimiessa
tarkastuslaitokset lähettävät verkon kautta
pöytäkirjat TUKESin palvelimelle. Tiedot
vastaanottaa puskuri, josta käsittelijät
hakevat ne säännöllisesti sisäverkkoon
työstöä varten.
”Käyttöliittymä alkaa näkymällä, joka
kertoo heti, kuinka paljon palvelimelle on
saapunut uusia käsittelemättömiä
pöytäkirjoja. Se kertoo myös, kuinka paljon
pöytäkirjoissa on virheitä.”
Täysin virheettömät menevät normaalisti
suoraan eteenpäin, mutta virheelliset
siirtyvät aina käsittelyyn. ”Osassa voi olla
vain pieni kirjoitusvirhe esimerkiksi
valmistusnumerossa, sen korjaamme itse. Mutta
tulee myös sellaisia, joista järjestelmä
havaitsee esimerkiksi virheellisen paineen, tai
käytönvalvojan pätevyys puuttuu. Silloin
lähetämme tarkastuslaitokselle
lisätietopyynnön.”
TUKESin järjestelmään jää tieto
oikaisuvaatimuksesta, johon on vastattava
määräajassa. Järjestelmä valvoo itse
määräaikojen noudattamista ja huolehtii,
ettei yksikään asia jää kesken.
Ahola arvelee, että virheellisten
pöytäkirjojen osuus saattaa ensi alkuun olla
jopa 25 prosenttia. ”Alussa virheiden määrä
on suurempi, sillä me emme ehkä ole osanneet
määrittää arviointikriteerejä
järkevimmällä mahdollisella tavalla. Prosessi
varmasti hioutuu vuoden kuluessa, kun poistamme
suodattimista toimintaan sopimattomia
määreitä.”
Joka tapauksessa Fujitsun luoma ratkaisu
vähentää paperin siirtelyä. ”Tähän asti
rekisterivastuuhenkilö on ollut melkoisen
paperinivaskan alla. Aina on tullut vastaan
jotakin, joka on jäänyt paperien alle piiloon.
Nyt niin ei pääse tapahtumaan.”
Aholan kertoo tarkastuksia suorittavien
Polartestin ja Inspectan olleen innolla mukana
kehittelytyössä. Nekin haluavat eroon
papereiden käsittelystä.
Paineastiarekisteri perustuu täysin omaan
suomalaiseen lainsäädäntöön, EU ei anna
siitä mitään ohjeita. ”Jokainen EU-maa voi
tehdä omat säädöksensä. Muutamassa maassa
on samantapaisia rekistereitä, joissakin ei
mitään.”
Suomessa on nyt vajaat sata paineastioiden
tarkastajaa. ”Meillä tämän valvonnan
parissa työskentelee kymmenkunta henkeä,
joista osa tekee muun muassa satunnaisia
valvontakäyntejä. Valvonnassa rekisteri on
tärkeä tietolähde”, Ahola painottaa.
Teksti: Heikki Korhonen
Kuva: Outi Montonen
|
