Haittaohjelmien kirjo laajenee

Päinvastoin kuin hyötyohjelmat haittaohjelmat on tehty vaurioittamaan tietokoneiden toimintaa. Haittaohjelmat jakautuvat muutamaan alalajiin. “Nykyiset haittaohjelmat saattavat jo yhdistellä useamman alalajin toiminnallisuuksia - riippuen ohjelman tekijän tarkoitusperistä”, tietoturva-asiantuntija Tuomas Kaijanen toteaa.

Perinteiset 'pommit' tai muut tietoa tuhoavat ohjelmistot ovat jääneet vähemmälle huomiolle muihin haittaohjelmatyyppeihin verrattuna. Virusten kehityksen painopiste on tehokkaassa leviämisessä, mikä luonnollisestikin poissulkee kohteen tuhoamisen.

Takaporttiohjelmat mahdollistavat hyökkääjän valitsemien komentojen etäajon uhrin tietokoneessa.

Etäajo-ohjelmat menevät vielä pitemmälle, sillä ne mahdollistavat uhritietokoneen täydellisen haltuunoton verkon kautta.

Näppäilyntallentimet äänittävät uhrin näppäinpainallukset ja joko tallentavat ne tiedostoksi, josta ne voi myöhemmin hakea, tai lähettävät ne ennalta määritettyyn osoitteeseen.

Salasanan tai muun tiedon kaappausohjelmat etsivät tiettyjä tiedostoja tai tiettyä tietoa sisältäviä tiedostoja ja lähettävät ne ennalta määritettyyn osoitteeseen. Tyypillisesti näitä ohjelmia käytetään luottokortti- tai salasanatietojen hankkimiseen, joko yhdessä tai erikseen.

Murto-ohjelmistot - esimerkiksi jonkin tietyn tietoturva-aukon hyödyntämistyökalut - ovat eritasoisia järjestelmään tunkeutumiseen suunniteltuja työkaluja, joita on laaja skaala. Vakoiluohjelmistoilla päästään puolestaan esimerkiksi monitoroimaan käyttöjärjestelmän työpöytää, sähköpostiliikennettä tai muuta toimintaa uhrin tietokoneella.

Virukset ovat usein yhdistelmiä näistä ominaisuuksista. Tyypillisesti ne pyrkivät lisääntymään omatoimisesti. Muut haittaohjelmat joko asennetaan tai ujutetaan uhrin tietokoneelle muulla tavalla, esimerkiksi tietoturva-aukkoja hyödyntäen käyttäjän surffaillessa. Etenkin vakoilukomponentit on usein rakennettu niin, että niiden havaitseminen ja poistaminen kohteesta on työlästä, ellei tiedä mitä on etsimässä.

Toisen haitta on toisen hyöty

Virukset muodostavat usein haittaohjelmaverkoston, jota sitten käytetään resurssina viruksen kirjoittajan päämäärien toteuttamiseen. Eli toisen haitta muuttuu toisen hyödyksi. Yksittäiseen koneeseen kohdistunut haitta saattaa joskus vaikuttaa vähäiseltä, mutta verkkolaitteille ja työasemaympäristön kokonaisvaltaiselle toiminnalle viruksen vaikutukset ovat usein ikävät.

Virus murtaa salasanoja

Virus itsessään pyrkii piiloutumaan kohteeseen hyvin, eikä saastuneen koneen käyttäjä välttämättä huomaa mitään erityistä. Sen sijaan ympäristö kärsii viruksen pyrkiessä leviämään. Tällainen mekanismi oli esimerkiksi viime aikoina ihmisten sähköposteja pahoin tukkineella Netsky-virusperheellä.

Virukset väärentävät lähestulkoon aina lähettäjätietonsa. Ne etsivät saastuneesta kohteesta sähköpostiosoitteita, joihin ne sitten pyrkivät itseään lähettämään. Virukset myös yhdistelevät monia leviämismekanismeja leviten sähköpostitse, sisäverkkojen kautta, p2p-verkostojen avulla ja veppisivustoilta. Ne myös murtavat heikkoja salasanoja ja hyödyntävät tietoturva-aukkoja.