Jokapäiväisessä elämässä käytämme yhä monimutkaisempaa tekniikkaa yhä helpommin. Isoa osaa meitä palvelevasta tietotekniikasta emme edes huomaa.

Vähitellen käy mahdolliseksi käyttää palveluja ja tietoa missä ja milloin tahansa, ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologinen rakenne on viime vuosikymmeninä kehittynyt niin, että se tarjoaa fyysisen maailman rinnalle näkymättömän teknologiamaailman”, sanoo Klaus Oesch Finantecista. Hän on Tekesin Vuorovaikutteinen tietotekniikka -teknologiaohjelman ohjelmajohtaja.

Ubiikkia vai illuusiota?

”Ennennäkemättömien julkisten ja kaupallisten palvelujen rakentaminen on mahdollista. Mutta miten niistä tehdään arjen sovelluksia? Arjen älypalvelut ovat jokapäiväistä tekniikkaa kotona, kouluissa, työpaikoilla. Niihin liittyy laitteisiin, tekniikkaan tai tietoverkkoihin sulautettu älykkyys, ja niiden tehtävä on helpottaa elämää, palvella jokaista ihmistä”, Oesch linjaa.

Elektroniikan osuus autosta on jo 40 prosentin luokkaa. Sulautetun elektroniikan osuus erilaisissa laitteissa kasvaa maailmanlaajuisesti kymmenisen prosenttia vuodessa, joten liiketoimintanäkymät ovat valtavat”, sanoo Oiva Knuuttila, tietoliikenteen ja elektroniikan johtava teknologia-asiantuntija Tekesistä.

Kun tähän lisätään sulautettu hajautettu järjestelmä, puhutaan ubi-konseptista. "Olennaista on, että osaset pystyvät kommunikoimaan keskenään tietyn ohjelmistoteknologian tai lopulta internetin kautta. Jokapaikan tietotekniikka, ubi tai läsnä-äly ovat oikeastaan aikajanalla katsoen saman asian eri puolia. Markkina ei ole vielä kunnolla avautunut, mutta siihen suuntaan ollaan vahvasti menossa.”

Huvista hyödyksi

”Kaupallisella puolella veturit ovat media ja viihde, niitä mitä nuoret käyttävät. He pelaavat, ovat mukana verkkoyhteisöissä, käyttävät viihdesisältöjä ja tulevat samalla huomaamattaan oppineeksi tällaisen ubi-maailman. Se ei ole teknologiavetoinen, vaan sisältö- ja palveluvetoinen.”

Klaus Oesch painottaa, että tietotekniikan kehityksen myötä tavallisella kansalaisella alkaa olla useitakin laitteita, joilla tietoa voi käyttää siellä, missä sattuu liikkumaan.

”Erilaisten antureiden kautta saamme lisää ulkoisia aisteja. Sitä kautta löytyy sovellusmahdollisuuksia, joista emme tiedä vielä mitään”, Oiva Knuuttila pohtii. ”Jo nyt meillä on kehitetty hyvin pitkälle vietyjä laitteita ja demoja. Olemme tietoliikenteessä aivan maailman kärkeä, joten on aika etsiä kiivaasti uusia markkinoita.”

Painotus on siirtymässä teknologiasta oppimis- ja viestintälähtöiseen käytäntöön. Tutkiva oppiminen, ryhmäoppiminen, yhteisöissä tapahtuva avoin kehittäminen sekä materiaalin ja sisältöjen jakaminen ja vaihtaminen vievät tällä hetkellä asioita eteenpäin. Vapaaehtoisuus on tärkeää.

”Avainsana on oppiminen, ja pelien ja viihteen kautta se sujuu luonnostaan. Vähitellen kukin luo itselleen yksilölliset, omien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden synnyttämät sisällöt ja palvelut”, Klaus Oesch toteaa.

Palvelut päätteeltä

Julkinen hallinto ja Tekes etsivät oppimiskäytäntöjä ja palvelumalleja, joissa julkisia palveluja voisi hyödyntää tietoverkon välityksellä. ”Julkisia palveluja voi olla saatavilla kotiin tai kouluun tietoverkon avulla. Ennen pitkää se aiheuttaa melkoisen rakennemuutoksen. Viraston luukun sijasta palveluihin päästään siellä, missä niitä tarvitaan, esimerkiksi tietokoneen tai digi-tv:n välityksellä”, Klaus Oesch visioi.

Tämä tietysti edellyttää, että tasavertaisten kansalaiskäytäntöjen kehittämiselle luodaan edellytykset. Tietoverkkojen pitää olla tasapuolisesti käytettävissä niin syrjäseuduilla kuin kaupunkialueillakin, ja niiden on oltava riittävän edullisia, jotta kansalaisilla on varaa käyttää niitä.

Arjen älypalvelut 1–5:
» Illuusiosta tulee totta
» Verkottumista ja vaihdantaa
» Ubifaktaa
» U ei ole utopiaa Fujitsussa
» Pieni, varma ja vikkelä PalmSecure -kämmentunnistin