www.net-lehti.com
Paljonko terveyttä saa punnalla?
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto
HUSin uusi verkkopalvelu kulkee mukana potilaskierroilla
HUS vie varmenteet sirukortille
Paljonko terveyttä saa punnalla?

Britanniassa on meneillään maan laajuinen ohjelma tietotekniikan laajamittaisesta hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Tärkeänä keinona on siirtää potilastiedot sähköiseen muotoon, jotta ne saadaan kaikkien terveydenhuollon yksiköiden ja
aikaa myöten myös potilaiden itsensä käyttöön.

Terveysmenojen nopea kasvu on pakottanut saarivaltakunnan etsimään tehokkaita lääkkeitä menojen suitsimiseksi ja terveydenhuollon tuottavuuden nostamiseksi. Eli kuten terveydenhuoltoalan tapahtumassa Suomessa puhunut Fujitsun johtaja, tohtori Lester Russell kysyy: ”Paljonko terveyttä saa punnalla?”

Russellin mukaan Britanniassa vallitsee laaja yhteisymmärrys tietotekniikan merkityksestä terveydenhuollossa. Asia on mukana pääministeri Tony Blairin hallitusohjelmassa sekä useissa raporteissa ja ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2002 julkistettu Wanless Report suositteli alan tietotekniikkainvestointien kaksinkertaistamista ja maanlaajuisten it-standardien kehittämistä.

Valtiollisen terveysohjelman, National Health Servicen, ydinajatuksena on potilaslähtöisyys: potilaan tarpeita ja valinnanvapautta halutaan kunnioittaa. Kehitys lähti liikkeelle vuonna 2003 sähköisestä varausjärjestelmästä, josta potilaat voivat lähetteen saatuaan itse varata vastaanottoajan haluamastaan sairaalasta.

Nyt rakenteilla oleva Care Records Service (CRS) -ohjelma eli sähköinen potilastietojärjestelmä yhdistää yli 30 000 lääkärin vastaanottoa sekä 270 terveyskeskusta, sairaalaa ja muuta hoitopistettä yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa yli 50 miljoonan asukkaan hoito- ja terveystiedot. Siihen yhdistetään myös sosiaalipuolen tiedot. Potilaslähtöisen periaatteen mukaisesti tiedot tulevat myöhemmässä vaiheessa myös potilaiden itsensä nähtäville, jotta he voivat osallistua itseään koskevien hoitopäätösten tekoon.

Tarkka ja yhtenäinen tieto elintärkeää

”Nykyisellään potilastiedot ovat hajallaan, yhteensopimattomissa järjestelmissä ja osittain vain paperilla – miljoonilla lappusilla,” kertoo Lester Russell. Tästä kaikesta seuraa virheitä, jotka arvioiden mukaan merkitsevät viiden prosentin lisäkuluja ja 850 000 turhaa hoitopäivää.

Tietojen epäyhtenäisyys tarkoittaa myös kirjavia hoitokäytäntöjä. Russell korostaakin, että CRS-ohjelmassa ei ole kyse it:n käytöstä sinänsä, vaan työtä tehostavista toiminnan muutoksista, jotka tietotekniikka mahdollistaa.

”Kun hoitohenkilöstöllä on tarkka tieto kunkin potilaan terveydentilasta ja tarvitsemasta hoidosta, kirurgi pystyy tekemään useita leikkauksia limittäin, kun muu henkilökunta huolehtii rutiininomaisemmat työvaiheet. Eräissä englantilaissairaaloissa on jo saatu hyviä kokemuksia tästä”, Russell havainnollistaa.

Lisäksi esimerkiksi päivystystapauksissa potilaita pystytään sijoittamaan joustavammin muun vastaanoton lomaan, mikä lyhentää odotusaikoja. Oikea tieto varmistaa oikean hoidon ja kohentaa siten myös potilasturvallisuutta.

Maa jaettu viiteen osaan

Vuoteen 2013 ulottuvassa CRS-ohjelmassa Britannia on jaettu viiteen osaan eli klusteriin, joille kullekin on valittu alueelliset palvelu- ja sovellustoimittajat. Fujitsu on nimetty niistä suurimman eli eteläisimmän Englannin palvelutoimittajaksi. Lähes neljäsosan Britannian väestöstä käsittävällä alueella on lähes 200 terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yksikköä. Niiden edustajia on mukana ohjelman ohjausryhmissä.

”Fujitsu toimittaa terveydenhuollon yksiköille perustietotekniikan sekä siihen liittyviä palveluita, yhteyksiä ja koulutusta. Olemme esimerkiksi perustaneet alueen yksiköiden yhteisen käyttötuen entisten 20 erillisen käyttötukipisteen sijaan. Lisäksi Fujitsu on tärkeässä asemassa prosessien kehittämisessä ja projektinhallinnassa.”

Jos ei mittaviin uudistustoimiin olisi ryhdytty, terveydenhuollon kustannukset olisivat vaarassa kaksinkertaistua nykyisestä kymmenessä vuodessa. ”It:n laajamittaiselle käytölle on sikälikin otolliset ajat, että esimerkiksi levytilan kustannukset megatavua kohti olivat 1980-luvun lopulla 20 000-kertaiset nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan kansalaiset ovat yhä valmiimpia uusien keksintöjen ja parannusten käyttöönottoon”, Lester Russell huomauttaa.

Lisätiedot
net@fi.fujitsu.com
All Rights Reserved. Copyright © 2006 FUJITSU