www.net-lehti.com
Patja-palvelimet kokeneissa käsissä
Konehuone
Konehuone
Patja-palvelimet kokeneissa käsissä

Patja-palvelun käynnistysprojektit toteuttaa Jarkko Torpan johtama käynnistysryhmä. ”Torpan poikia” ovat muiden muassa projektipäälliköt, jotka vastaavat palvelinten käyttö- ja hallintapalveluiden käynnistämisestä.

Yksi käynnistysryhmän keskeisistä tehtävistä on asiakkaan palvelinten vakiointi. Fujitsun tekniset projektipäälliköt rakentavat valmiudet, jotta asiakas voi käyttää sovelluksia ja järjestelmiä valitussa ympäristössään. Uusien Patja-käynnistysten lisäksi he osallistuvat myös muihin vaativiin sovellus- ja muutosprojekteihin.
”Projektipäälliköt ovat ennen kaikkea arkkitehtejä, joilla on oltava laaja näkemys tietotekniikasta”, Jarkko Torppa (kuvassa toinen oikealta) kertoo.

”Heidän on tunnettava asiakkaan palvelimet, verkot, tietokannat ja levyjärjestelmät, paljon sovelluksistakin. Työ vaatii kokemuksen kautta syntynyttä osaamista, tietämistä ja taitamista”, hän toteaa.

Muoti-ilmiöitä ja todellisia tarpeita

Projektipäälliköt Kari Nyström, (kuvassa vasemmalta) Hannu Hakanen, Pertti Niemi ja Lassi Mäkinen (oikealla) ovat kaikki pitkän linjan tietotekniikka-ammattilaisia. Heidän kokemuksensa avulla aidosti hyödylliset ratkaisut löytyvät markkinointihypen seasta.

Miesten työuran aikana tietojenkäsittelyn luonne on muuttunut rajusti. 1970-luvun suurkoneympäristössä yksi järjestelmä saattoi vaatia parikymmentä työntekijää: tallentajia, ajovalmistelijoita, operaattoreita ja jälkikäsittelijöitä. Töitä tehtiin kolmessa vuorossa. Laitteiston kokokin oli huomattava, käytännössä tilaa tarvittiin kokonainen huone. Moniajomahdollisuus puuttui, samoin yhteensopivuus järjestelmien välillä.

”Silloin käynnistysprojekti saattoi kestää useita vuosia. Ensimmäiset asiantuntijat lähtivät laitteen valmistajamaahan oppimaan järjestelmän hienoudet”, Pertti Niemi kertoo.

Samat käytännön ongelmat ja niiden ratkaisut tulevat kuitenkin vastaan vuosienkin jälkeen yhä uudelleen. Hannu Hakanen kertoo suurkoneiden VM-käyttöjärjestelmästä, jonka avulla yhdessä koneessa ajettiin useita IBM:n käyttöjärjestelmiä.

”Nyt olemme palanneet samaan ratkaisuun. Yhden raudan sisään tehdään useita virtuaalikoneita.”

Palvelinkeskeisyys on muotia myös Citrixin ansiosta. Sen avulla raskaatkin sovellukset toimivat hitaan yhteyden yli palvelimelta, vieläpä tietoturvallisesti, sillä tietoa käsitellään vain palvelinpäässä. Citrix sopii myös mobiililaitteisiin.

”Käyttötapoja on monia. Meidän tehtävämme on miettiä, mikä niistä on hyödyllisin asiakkaalle”, Hannu Hakanen toteaa.

”Meidän on hallittava tietotekniikan eri osa-alueet ja nähtävä etukäteen, mihin tietyn toimintatavan valitseminen johtaa”, hän kiteyttää työnkuvan.

Valvonta, hallinta ja varmistus perusedellytyksiä

Fujitsun Patja-palvelun tuotantoonsiirtoprosessia ohjaa System Passport -järjestelmä, johon palvelin- ja järjestelmätiedot dokumentoidaan. Yksittäinen palvelin siirretään tuotantoon vasta, kun sitä voidaan valvoa ja hallita, ja kun sen tiedot on varmistettu. Windows-palvelinten kohdalla erityiset tietoturvatarkastukset kuuluvat myös asiaan.

Sijaitsipa palvelin Fujitsun palvelinkeskuksessa tai asiakkaan omissa tiloissa, tietoliikenneyhteyksien on oltava kunnossa, jotta Fujitsun valvomo pystyy seuraamaan palvelimien antamia hälytyksiä ja tiedottamaan käyttäjille ongelmatilanteista. Valvonnan pitää kattaa niin verkko- ja palvelinlaitteet kuin käyttöjärjestelmät, tietokannat ja sovellukset.

Palvelinten varmistaminen on ehdottoman tärkeä osa-alue. Palvelinten tiedot on säännöllisesti varmistettava, ja varmistetut tiedot on voitava palauttaa ongelmatilanteissa. Kun varmistukset otetaan Fujitsun palvelinkeskukseen tai keskitettyyn paikalliseen järjestelmään, myös varmistusten läpimenon seuranta ja valvonta toimivat luotettavasti.

 175 palvelinta kuukaudessa

Fujitsun palvelinkeskeisiä projekteja suunnittelevien ja toteuttavien projektipäälliköiden määrä on kasvanut rajusti.
Vuonna 2004 Fujitsun palvelun piiriin siirtyi keskimäärin 175 palvelinta kuukaudessa. Yksi projektipäällikkö vastasi joka kuussa keskimäärin 22 palvelimen käynnistyksestä.
”Palveluita on pystytetty vauhdilla, joka kestää tehokkuusvertailut”, käynnistysryhmän vetäjä Jarkko Torppa toteaa.

Fujitsun valvonta- ja hallintapalvelun piiriin siirretyt palvelimet
04/2003–03/2004 929 kpl, keskimäärin 77 palvelinta/kk
04/2004–03/2005 2 104 kpl, keskimäärin 175 palvelinta/kk
04/2005–12/2005 1 597 kpl

Fujitsun valvonta- ja hallintapalvelujen piirissä on
kaikkiaan noin 5 000 palvelinta.

Lisätiedot
net@fi.fujitsu.com
All Rights Reserved. Copyright © 2005 FUJITSU