Tietotekniikan tutkimuslaitosta kiinnostaa digitaalisen median merkitys ihmisten arkielämässä ja työympäristössä sekä verkottuneen työn tekeminen. Se on pari vuotta tutkinut mobiilia pelaamista ja valokuvausta matkapuhelimella.

”Meitä eivät pelit ja pelaaminen sinänsä kiinnosta. Emme tee pelejä, vaikka niitäkin on sivutuotteena syntynyt. Me tutkimme sosiaalisia ilmiöitä, jotka tulevat esiin pelaamisen kautta tai liittyvät siihen. Pelaaminen ei ole niin sosiaalisesti rajoittavaa puuhaa kuin annetaan ymmärtää. Ihmiset pelaavat yhdessä, keskustelevat ja saavat samanhenkisiä kavereita. Viisaat peliyritykset ovat tämän ymmärtäneet ja pyrkivät edistämään yhteisöllisyyttä ja alakulttuurien syntymistä, mikä parantaa tuotteiden elinkaarituottoja”, laitosta johtava professori Martti Mäntylä valottaa.

Mobiilivalokuvat ovat uudentyyppinen media. Ne eroavat käytöltään sekä perinteisistä filmikuvista että tavallisista digikuvista.

Mobiilikuvien jakamista on tutkittu menetelmällä, joka nojaa kaverisuhteisiin. Kun jakaminen kavereiden kanssa on helppoa, jakamisen kynnys laskee. Kun sosiaalisen verkoston avulla helpotetaan kuvien kiertoa, niiden jakaminen myös yleistyy.

”Olemme kenttätyönä keränneet kuvia ja tutkineet, minkälaisia kuvat ja kuvakansiot oikein ovat. Kännykkäkuvaajilla on sekä tapahtumakuvia synttäreiltä, matkoilta tai erilaisista tilaisuuksista että teemakuvia. Teemakuvaaja voi tallentaa otoksia esimerkiksi hassuista liikennemerkeistä. Näin syntyy pitkäaikainen kokoelma, jota harrastaja jakaa samasta asiasta kiinnostuneiden kesken.
Mobiilikuvilla on erilaisia elinkaaria. Osa jää oman puhelimen muistiin, ja ilo siitä jaetaan vain näyttämällä kuvaa muille. Osa lähtee kiertämään tarinoina. Kuvat eivät jää kuviksi vaan usein tarjolla kokonaisuus, kuvatarina tai kuvavirta.

Digitekniikan painoarvo kasvaa

Mäntylä myöntää, että tietotekniikka on aika monimutkaista. Ihmiset eivät muutu, mutta työ- että vapaa-ajan elämä on muuttunut. igitaalisen tekniikan vaikutus elämään on yhtä painavampi.

Mäntylä kehottaa tunnistamaan suunnitteluperiaatteita ja lähtökohtia uusien tuotteiden ja palvelujen tekemisessä.

”Päämääränämme on oppia ymmärtämään, miten uusia tuotteita ja palveluita tulisi tehdä. Minkälaisia vaatimuksia ne asettavat tekniselle infrastruktuurille ja työkaluille, joita tarvitsemme? Teemme myös näitä työkaluja.”

Kun tutkijat tekevät tutkimusta mahdollisimman hyvin, he saavat syntymään ymmärrystä ja kenties ymmärrykseen pohjautuvia konkreettisia tuloksia, ohjelmistoja, työkaluja, palveluja, tuotteitta tai niiden prototyyppejä tai konsepteja. Mitä sitten?

Innovaatiot askeleen lähemmäs käytäntöä

”Jos tutkimus onnistuu erinomaisesti, tulos voi olla tutkijalle hankala. Silloin hänellä on käsissä tulos, jolla pitäisi nopeasti tehdä jotakin. Ellei joku yritys heti nappaa tuloksia, on tutkijan itsensä ruvettava hankkeen käynnistäjäksi ja edistäjäksi. Se ei välttämättä ole lainkaan hänen ominta alaansa tai edes henkilökohtaisen päämäärän ja osaamisen piirissä.”

”Karrikoiden voisi jopa sanoa, että yksittäisen tutkijan kannalta on paljon parempi jos tutkimushanke onnistuu vain siinä ja siinä. Silloin se on tuloksiltaan mielenkiintoinen ja hyödyllinen, mutta sitä ei kannata vielä kehittää tuotteeksi vaan laittaa hautumaan. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa eikä päämääriemme mukaista.”

Tekevätkö Tietotekniikan tutkimuslaitoksen tutkijatkin tuloksia hyllylle?

”Olemme tehneet työtä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Totta kai ajattelemme, että tulokset toteutuvat niiden yritysten kautta, jotka työtämme seuraavat, ja ovat mukana tutkimushankkeita rahoittamassa ja joskus jopa tekemässä itse tutkimustyötä. Tämä ei taida riittää. Meidänkin on varmasti mietittävä aktiivisempia toimia aina, kun olemme saaneet langan päästä kiinni.”

Tutkimusprototyypin tai konseptin tekemisen jälkeen työpanosten pitäisi Mäntylän mukaan moninkertaistua. Vain silloin on mahdollista tehdä seuraava versio ja ryhtyä miettimään, miten se skaalautuu suurempaan käyttäjämäärään ja mikä liiketoimintamalli sitä palvelee.

Tämä innovaation seuraava askel tuottaa tutkimuslaitokselle suurta huolta. ”Emme ole vielä keksineet ratkaisua. Tietotekniikan tutkijoiden pitää vielä pohtia, miten innovaatiot viedään askeleen lähemmäs käytäntöä. Yritysten ja yhteiskunnankin kannattaisi tulla tueksi tai ainakin puolitiehen vastaan.”

Yhteistyöllä olisi mahdollista rakentaa testi- tai innovointiympäristöjä. Suomi on Mäntylän mukaan kohtuutilanteessa. Esimeriksi Oulussa on yliopiston ja VTT:n rotuaariympäristö.

”Tarvitsemme lisää vastaavia ympäristöjä. Teollisuudessakin tämä tarve ymmärretään. Kyse lähinnä siitä, kuinka toteutus käytännössä tulisi junailla ja kuka maksaa viulut.”

Amerikkalaissilmissä ymmärryksen kiilto

Mäntylä haluaa meidän pohjoismaalaisten heräävän uuteen intoon. Hänen mielestään olemme kyllästyneet tietotekniikan laitteisiin ja ratkaisuihin. Nyt, kun on aika olla aktiivinen, emme oikein usko itseemme.

”Muualla tunnelma on jo toisenlainen. Esimerkiksi Kaliforniassa tunnelma on lähellä vuoden 1999 tilannetta. Ilmapiiri on muuttunut jopa puolen vuoden sisällä, asiat liikkuvat.”

Yhdysvalloissa on alettu herätä mobiliteettiin. ”Tähän asti amerikkalaisten silmät ovat lasittuneet, kun heille selittää liikkuvien ratkaisujen merkitystä. Nyt heidän silmissään kimmeltää ymmärrys ja mielenkiinto. Matkapuhelimet ovat saamassa vastaavan osan ihmisten elämässä kuin meilläkin.”

”Teemme tutkimusta luodaksemme edellytyksiä kiinnostavalle, globaalisti merkittävälle työlle. Aika näyttää, päästäänkö tätä työtä tekemään.”

» Digi haastaa netin