Paremmalla osaamisella paikka
markkinoilta
Teolliset työpaikat vähenevät
Suomessa. Kansalaisilta edellytetään
joustavuutta, jatkuvaa kouluttautumista ja
osaamisen kehittämistä, jotta he voivat
siirtyä aloille, joilla on kasvua.
Ylijohtaja Anne Brunila toteaa,
että palvelusektori on tulevaisuuden
työllistäjä. Perinteisten palvelualojen
ohella työtä tarjoavat liike-elämän
palvelut, telekommunikaatio-, tietoliikenne-
ja lakipalvelut sekä markkinointi.
"Tekniikan kehittäminen on a ja o,
mutta meidän pitää parantaa myös
kykyämme soveltaa uusinta tekniikkaa.
Esimerkiksi Tanska ei kuulu uuden tekniikan
kehittäjiin, mutta he osaavat soveltaa
hyvin uutta tekniikkaa. Sovelluksiin on
panostettu. Tanskan huonekaluteollisuudessa
ja elintarviketeollisuudessa tuottavuus on
huipputasoa, jollaista korkeiden
kustannusten maista ei pitäisi edes
löytyä. He ovat osanneet luoda
tuotteistaan enemmän kuin tavaroita.
Niissä on mukana laatu, huolto ja
imago."
Viroa pidetään nykyisin it-osaamisen
luvattuna maana, kuten aiemmin Suomea.
Brunila perustelee Viron kiriä erilaisella
teollistumisen historialla.
Suomi on teollistunut pienin askelin,
mutta sellaiset kehittyvät alueet, jotka
ovat tulleet mukaan 90-luvun alussa,
pystyvät hyppäämään monen vaiheen yli.
"Virolaiset investoivat uusimpaan
teknologiaan ja ovat aallonharjalla. Meillä
on käytössä eri-ikäistä ja yhteen
soveltumatonta tekniikkaa. Toisaalta
teollisuutemme on investoinut viime aikoina
niin vähän, että meillä ei ole kykyä
parantaa tuottavuutta ja soveltaa uusinta
tekniikkaa. Monet prosessitekniset
innovaatiot edellyttävät uudenlaista
konekantaa. Paperikoneissakin
korkealuokkaisen tieto- ja
viestintätekniikan osuus on vähintään 40
prosenttia."
Vielä on aikaa valintoihin
Kansainvälinen kilpailu kovenee koko
ajan.
"On syytä viedä asioita ripeästi
eteenpäin. Mitä kauemmin odotamme, sitä
suuremman haasteen edessä olemme. Asemamme
on vielä kohtuullisen hyvä, joten voimme
tehdä aidosti valintoja. Mutta sitten kun
olemme jo selkä seinää vasten, on
tehtävä vaikeitakin päätöksiä. Hidas
kasvu ja heikko viennin kehitys suistavat
julkisen talouden tasapainosta ja
hyvinvointijärjestelmistä huolehtiminen
vaikeutuu.”
Anne Brunila ei halua pelotella, mutta
tällainenkin mahdollisuus on otettava
huomioon.
”Pitkä hitaan kasvun ura merkitsee
leikkauslistoja, joita laman aikana
jouduttiin toteuttamaan. Nyt voisimme
säilyttää, ylläpitää ja parantaakin
palvelutasoa, jos uudistamme koko
järjestelmää ja järkevöitämme
toimintojamme.”
Anne Brunila korostaa, että
päätöksentekijöiden tulee viestiä
kansalaisille globalisaation haasteista ja
uudistumistarpeista. Ihmisillä on oikeus
tietää, miksi pitää muuttua ja millä
tavalla.
”Vaikka globalisaatiotyöryhmän
raportista ei toteutettaisi mitään,
meiltä edellytetään silti
uudistumiskykyä ja sopeutumista. Suomi ei
voi muuttaa globalisaation vaihetta. Pienen
kannattaa mennä mukaan myönteisellä
tavalla. Jatkuva uudistumis- ja muutoskyky
on avain tulevaisuuteen.”
Anne Brunila toivoo keskusteluun malttia.
”Kunpa malttaisimme keskustella
rakentavasti. Pelottelu ei hyödytä
ketään.”
» Asiantuntijuus käy kaupaksi
| Globalisaatiotyöryhmä luovutti
loppuraporttinsa Osaava, avautuva ja
uudistuva Suomi pääministeri Matti
Vanhaselle 9.11.2004.
Raportti tarkastelee globalisaation
uuden vaiheen haasteita maallemme ja
pohtii, miten haasteisiin tulisi
vastata. Globalisaatioraportin
pohjalta on luvassa esitelmiä ja
luentotilaisuuksia.
Raportti taustamateriaaleineen
löytyy internetistä valtioneuvoston
kanslian sivuilta www.vn.fi. |
|