Asiantuntijuus käy kaupaksi

Kilpailussa menestyvät ne yritykset, jotka uskaltavat ostaa asiantuntijoilta esimerkiksi kansainvälistymisen vaatimat palvelut. "Tottakai palvelu maksaa, mutta vähemmän kuin oppirahat yrityksen ja erehdyksen kautta", ylijohtaja Anne Brunila valtiovarainministeriöstä toteaa.

Tietotyön tuottamissa palveluissa suomalaiset yritykset eivät ole vielä hyödyntäneet vientimahdollisuuksiaan. Kotimaan markkinat ovat usein palveluille liian ahtaat, mutta kansainväliset markkinat edellyttävät kasvukykyä, riittävää tuotantoa ja verkostoitumista.

"Tietointensiivisten yritysten tulisi päästä kansainvälistymään nopeasti, jotta ne saavuttaisivat kannattavan volyymin. Ne ovat usein uusia, innovoivia kasvuyrityksiä. Loikka kansainvälisille markkinoille pitäisi tehdä samaan aikaan, kun tuote tai palvelu kaupallistetaan kotimaassa", Brunila kuvaa.

Anne Brunila johti globalisaatiotyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi marraskuussa pääministeri Matti Vanhaselle. Raportti tarkastelee globalisaation uuden vaiheen haasteita maallemme ja pohtii, miten haasteisiin tulisi vastata. Työryhmä törmäsi useaan otteeseen valitukseen suomalaisen markkinoinnin heikkoudesta.

"Korkeiden kustannusten maat eivät enää pysty käymään kauppaa tuotteella, jota myydään insinööritaidolla ja hyvällä laadulla. Meidän tulee tarjota tuotekokonaisuuksia, joissa on mielikuva, brändi, huolto ja palvelut tarkoin mietityssä paketissa."

Yksi maapallo, yhdet markkinat

Maailman alueet ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Tavara- ja pääomavirrat, työntekijät ja investoinnit liikkuvat pallonpuoliskolta toiselle. Kaupankäynti kasvaa koko ajan. Jättimaat Kiina ja Intia ovat avautuneet ja tulleet mukaan maailmankauppaan. Sen myötä investointivirrat ovat vuolaasti ohjautuneet Aasiaan.

Globalisaatiosta on puhuttu uhkana, joka vie esimerkiksi it-alan työpaikat Intiaan ja Kiinaan. Palvelujen kauppa on vapautunut, eikä palveluja enää tieto- ja viestintätekniikan ansiosta tarvitse valmistaa ja kuluttaa samassa paikassa. Monet asiantuntijapalvelut voi tuottaa jossakin päin maailmaa ja käyttää verkoissa ja sähköisissä välineissä milloin ja missä tahansa.

"Tutkimusta sekä tuotekehitystoimintaa on siirtynyt Aasiaan. Sinne on syntynyt puhelinpalveluja, palvelukeskuksia ja kirjanpitoyksiköitä. Mutta melko suuri osa siirtyneistä tehtävistä on suorittavia. Esimerkiksi amerikkalaiset ovat olleet huolissaan it-työn siirtymisestä halvemman kustannustason maihin. Samaan aikaan Yhdysvaltoihin syntyy kuitenkin uusia, erityyppisiä it-alan työpaikkoja. Ne edellyttävät enemmän ja erilaista osaamista. Vaikka sopeutumisvaiheessa menetetäänkin työpaikkoja, viiden-kymmenen vuoden tähtäimellä työpaikkoja syntyy enemmän kuin häviää", Anne Brunila uskoo.

Hän ennakoi vastaavaa kehitystä Suomessakin. "Se vaatii meitä pysymään kehityksen etujoukossa. Meidän on pystyttävä luomaan uutta osaamista vaativia tehtäviä. Globaalisti meillä on mahdollisuuksia keskittää Suomeen tietointensiivisten palveluiden tuotantoa. Silloin luomme asiantuntijuuteen pohjautuvia työpaikkoja ja yrityksiä."

Tulevaisuus vaatii kykyä toimia englannin kielellä. Englannista tulee Brunilan mukaan vähitellen toinen kotimainen kieli uuden tekniikan, verkkoyhteyksien ja verkostoitumisen ansiosta. "Ylipäätään kovassa kasvussa oleva liike-elämän asiantuntijuus on synnyttänyt työpaikkoja korkeiden kustannusten maihin."

Osaamme ympäristön ja hyvinvoinnin

Globaali talous vaatii yrityksiä verkostoitumaan ja synnyttämään toimintaryhmiä. Tarvitaan suuria kansainvälisiä kumppaneita.

Suomalaiset osaavat Brunilan mukaan esimerkiksi hyvinvointiteknologiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvät palvelut.

"Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa väestö ikääntyy, mutta meillä ikääntyminen kiihtyy noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin muualla. Jotta pystymme turvaamaan ikääntyvän väestön palvelut ja kotona asumisen, meidän on mietittävä siihen ratkaisuja. Tämä tuo meille etulyöntiaseman itse- ja kotihoitoon liittyvien tekniikoiden ja laitteiden kehittämisessä."

Brunila toteaa ympäristön vaativan tulevaisuudessa entistä enemmän suojelua ja hoitoa. Suomessa hallitaan myös ympäristönhoitoon liittyvää tekniikkaa. Osaaminen on osattava tuotteistaa ja markkinoida.

"Yritysten kannattaa hyödyntää bisnesenkeleiden ja kokeneiden sijoittajien osaamista, vaikka suomalainen yrittäjä pelkääkin ulkopuolista ronkkijaa firmassaan. Helposti koetaan, että riskirahoittaja tai kumppani vie osan yrittämisen vapaudesta. Silti pienelle maalle verkostoituminen on vahvuus. Kumppaneita kannattaa hakea nimenomaan sieltä, missä on kokemusta." 

» Paremmalla osaamisella paikka markkinoilta