Kielitaidon harha

Kaikki koulutetut suomalaiset osaavat englantia ja jos eivät osaa, pian oppivat - näin uskotaan. Yhteisellä englannilla ongelmat voidaan käsitellä, tehdä päätökset, pyörittää organisaatioita. Ei kai kielitaidon puute voi 2000-luvulla olla todellinen ongelma?

Yrjänä Ahto korostaa, että kieliongelmat ovat paljon suurempia kuin yleisesti halutaan uskoa. Osin kyse on siitä, mitä kielitaidolla tarkoitetaan. Arkisten rutiinien pyörittäminen sujuu varmasti hyvin ja usein ilman ongelmia. Mutta tilanne on toinen, kun pitäisi istua alas ja ryhtyä etsimään niitä viisaimpia mahdollisia ratkaisuja, kehittää niitä tiimeissä ja perustella niitä esimiehille jollakin muulla kielellä kuin omalla äidinkielellä. Suuri haaste on myös välittää olennaista ja syvää tietoa ihmisille, jotka ovat oppineet omat englantinsa jossakin muussa kulttuuriympäristässä.

"Muulla kuin omalla äidinkielellä kommunikoitaessa ajatukset tapaavat latistua, ne muuttuvat lähinnä helposti ilmaistaviksi. Kun päätöksiä on tekemässä joukko, jotka kaikki käyttävät muuta kieltä kuin äidinkieltään, latistuminen vain korostuu", Ahto sanoo.

"Aito asioiden syvälle menevä pähkäily on kuitenkin jokaisen yrityksen elinehto. On ymmärrettävä ja jaettava ymmärrystä", Ahto muistuttaa.

"Vieraan kielen käyttö on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin yleisesti uskotaan. Todella tärkeiden asioiden ilmaiseminen niin, että ne välittyvät oikein mitä erilaisimmille ihmisille on erittäin vaativaa. Tässäkin uhkana on keskinkertaistuminen."

Kaunokirjallisuudesta on helppo löytää analogia. Maailmankirjallisuutta muulla kuin omalla äidinkielellään luoneita kirjailijoita ei juuri ole. Toki jokunen: venäläinen Vladimir Nabokov ja irlantilainen Samuel Beckett kirjoittivat ranskaksi, puolalainen Joseph Conrad englanniksi. Muita ei sitten olekaan eikä kolme ole paljon. Ja nämäkin kolme elivät vuosikymmeniä uuden äidinkielensä sisällä, uudessa kulttuuriympäristössä.

Palveluiden markkinat ovat paikalliset

Yrjänä Ahto korostaa, että paikallisella toiminnalla on monia etuja, jotka eivät tulevaisuudessakaan häviä mihinkään.  

Tavaroita tehtäessä suurista valmistusmääristä on etua, varsinkin, jos ne tuotetaan lähellä markkinoita. Siksi ei ole ihme, että suomalaisetkin yritykset siirtävät tuotantoaan vaikkapa Kiinaan. Palveluiden markkinat ovat kuitenkin aina paikalliset.

"Konsulttiemme on tunnettava hyvin paitsi Suomi, myös suomalaiset yritykset, puhuttava suomea.

"Kielellä on olennaisen tärkeä merkitys vaativien palveluiden tuottamisessa. Emme voi esimerkiksi siirtää käyttötukeamme vaikkapa Intiaan, sillä asiakkaamme haluavat palvelunsa suomeksi", Ahto sanoo.

Yrityksille on tärkeää, että niiden palvelimet ovat Suomessa, eräällä tavalla tallessa. Moldavia ei sijoituspaikaksi vain käy. 

"Tässä suhteessa asenteet voivat toki muuttua, mutta tuskin kovin nopeasti", Ahto arvioi.

"Voisimme toki tuoda tänne Intiasta hyvin koulutettuja ja ihmisiä ja perehdyttää heidät Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. Kovin suurta järkeä siinä ei olisi. Kustannushyödyt katoaisivat äkkiä erilaisiin kouluttamisen ja kulkemisen kuluihin."

Toki Viroon voitaisiin viedä joitakin palveluja, mutta sielläkin toimivien asiantuntijoiden pitää osata suomalaisten kanssa toimiessaan suomea melkein kuin äidinkieltään. Sellaisia virolaisia ei ole paljon. Niukkuushyödykkeiden hinnat tapaavat nousta.

Ahto toivoo kansainvälistymiseenkin järjen käyttöä: tehdään globaalisti se, mikä on hyvä niin tehdä ja pidetään paikallisena ja alueellisena se, mikä paikallisuudesta hyötyy.

Läsnäolon tarve

"Tavaratuotannossa perinteiset kansalliset erot ovat kadonneet. Yhdessä maassa ei tehdä sen laadukkaampia tavaroita kuin toisessakaan. Kysymys on vain siitä, miten tuotanto on järjestetty. Markalla saa nykyisin markan tavaran", Yrjänä Ahto sanoo.

Hän korostaa, että tältä tieltä ei ole paluuta. Nyt ja tulevaisuudessa tavaroita tuotetaan siellä, missä se on edullista ja järkevää. Sama koskee koodin vääntämistä, yksinkertaista ohjelmointityötä. Sitä voidaan siirtää rajojen yli ja on siirrettykin. Intialaiset puhuvat yleisesti englantia, kiinalaiset eivät. Siksi intialaisilla on kysyntää.

Ahto korostaa, että hankkeiden suunnittelu ja hallinta on kuitenkin kokonaan toisenlaista työtä. Jonkun on suunniteltava suomalaisten asiakkaiden tietotekniikkahankkeet, jonkun on ne vedettävä.

"Fujitsu ei menestyisi, jos meillä ei olisi omaa konehuonetta tai ellei olisi käyttötukea, joka puhuu suomea", Ahto sanoo. "Pitää olla ihmisiä, jotka tarvittaessa menevät asiakkaiden luokse ratkomaan ongelmia. Se on määritelmän mukaan paikallista."

» Globalisaatio keskinkertaistaa