Globalisaatio keskinkertaistaa

Kansainvälistyminen on muoti, joka on levinnyt valmistavasta teollisuudesta palveluihin.
"Uhkana on keskinkertaistuminen, jos asiaa ei hoideta viisaasti", Fujitsun toimitusjohtaja Yrjänä Ahto sanoo.

Asian voi nähdä siitäkin näkökulmasta, että on toimittava markkinoiden ehdoilla. Monet asiakkaat haluavat kansainvälisiä palveluja. Kansainvälisyydellä tarkoitetaan kuitenkin näissä yhteyksissä useimmiten takuuta samoista työmenetelmistä ja -välineistä sekä yhtenäisestä mittaamisesta kaikissa palvelua tuottavissa maissa. Palvelutapahtuma sinänsä voi, ja usein sen pitääkin, olla paikallinen.

Kansainvälisen liikemiehen ihanne on tuttu: aamiainen Pariisissa, lounas Lontoossa. Kokouksia, organisaatiossa toimimista, suuria päätöksiä. Nykyihanteiden mukaan kaikkien maailman yritysten pitäisi olla samanlaisia, kansainvälisiä suuria organisaatioita, joissa toimitaan sujuvasti antamatta ahtaiden kansallisten rajojen ja kulttuuritaustojen häiritä.

Yrjänä Ahto pitää kansainvälisiin konserneihin sisäänrakennettuja keskinkertaistumisen uhkia kuitenkin paljon suurempina kuin yleisesti halutaan myöntää.

"Pitkät käskytiet haittaavat hyvää palvelua. On vaikea olla joustava, jos jokaiseen muutokseen tarvitaan hyväksyntä ylemmältä taholta", Ahto sanoo. "Yritykset eivät saa henkilöstöstään irti parasta osaamista, jos turhatkin asiat on globalisoitu ja hyvät ideat putoavat globaaliin mustaan aukkoon."

Ahto korostaa, että viisautta on tehdä globaalisti vain ne asiat, joissa globaaleista malleista on hyötyä ja paikallisesti kaikki muu.

Organisaation ajatukset

"Globaalin yrityksen maajohtajan tehtävät alkavat lähestyä talonmiehen töitä. Kaikki on ennalta säädeltyä ja strategioissa vahvistettua. Kussakin maassa johdon tehtävänä on toteuttaa jossakin muualla tehtyjä päätöksiä, noudattaa kaikkialla samoja toimintamalleja. Konsernin ylin johto puolestaan käyttää paljon aikaa ja vaivaa kontrollointiin: tehdäänkö niin kuin pitäisi vai onko joku saanut omia ajatuksia."

"Tällaisissa yrityksissä johtoon hakeutuu hiljalleen hyvin asiansa osaavia, helposti johdettavia majureita. Monimutkaiset rakenteet ja pitkät komentoketjut eivät suosi luovuutta eivätkä omaa ajattelua", Ahto sanoo.

Hän korostaa, että bisneskirjallisuudessa hellityt parhaan käytännön teoriat kuvaavat todellisuutta usein huonosti. Valituiksi tahtovat tulla konsernin ylimmälle johdolle tutut ratkaisut, olivatpa ne parhaita tai eivät. Sen sijaan uudenlaiset, aikaisemmat menettelytavat haastavat innovaatiot on hyvin vaikea viedä läpi.

"Not invented here on aika inhimillinen asenne", hän muistuttaa.

"Globaalit toimijat tarvitsevat globaalit toimintamallit, joita on pidettävä yllä kontrollilla. Tämä houkuttaa organisaatioon tietynlaisia ihmisiä, ei välttämättä niitä luovimpia. Uudenlaisia ajatuksia esittävät ihmiset eivät ehkä tunne oloaan kotoisaksi. Juuri heitä kuitenkin tarvitaan", Ahto sanoo.

» Kielitaidon harha