|
|
Kortti kertoo Patja-palvelun hyödyt
Perustietotekniikka vastaa 60 prosenttia yrityksen
tietotekniikkakuluista. Merkittävästä kustannuserästä on Fujitsun Patja-toimintamallissa opittu ottamaan kaikki hyöty irti. Asiakkaalle hyötyajattelu konkretisoituu yhdessä tehtävällä hyötykortilla.
Tietotekniikan hyötyajattelu on kuin yrityskulttuurin kehittämistä. Sekä tietotekniikkaa että yrityskulttuuria kehittämällä parannetaan koko organisaation toimintakykyä ja tehokkuutta. Vaikka yrityskulttuurin kehittämisen vaikutus tulokseen on ilmeinen, sitä on hyvin vaikea osoittaa. Myös tietotekniikkapalvelun hyötyjä voi olla hankala yksilöidä.
Fujitsulla on kahdeksan vuoden kokemus Patja-palvelusta.
”Aluksi mittasimme vain toiminnan laatua eli ulkoistuspalvelun teknistä toimivuutta, ja silloinkin lähinnä yksittäisten palvelutapahtumien osalta. Teknisen toimivuuden jälkeen painopisteeksi tuli kustannusten mittaaminen ja asiakastyytyväisyys. Nyt ymmärrämme, että vielä olennaisempaa on hyödyttää tietotekniikan keinoin asiakasta hänen omassa liiketoiminnassaan”, Fujitsun osastopäällikkö Harri
Lehtimäki kertoo.
Patja-palvelun kehittämisen alkuaikoina käytetyt laatu- ja asiakastyytyväisyysmittarit kuten käytettävyys, vasteaika ja käyttäjätyytyväisyys ovat nykyään itsestäänselvyyksiä. Nyt palveluntoimittajan on pystyttävä omalta osaltaan auttamaan myös asiakkaan asiakasta menestymään.
Hyötykortti kertoo odotukset
Liiketoimintaa kehittävien hyötyjen tunnistaminen vaatii yritysjohdon sitoutumista. Käytännössä hyötykeskustelu alkaa Patja-sopimusta laadittaessa, jolloin käydään yhdessä läpi hyötykorttiin kirjattavat hyötyodotukset. Hyötykortissa odotukset ovat tärkeysjärjestyksessä, joka voi toimia kehyksenä ja ohjenuorana päivittäisissä päätöksissä.
”Hyötyodotukset ovat hyvin asiakaskohtaisia. Tiukassa markkinatilanteessa olevalle yritykselle kustannussäästöt ovat tärkeimpiä. Nopeasti markkinoilla etenevälle yritykselle taas joustavuus on kustannussäästöjä merkittävämpää. Hyötyä voi olla myös se, miten ihmisten osaaminen kehittyy ja miten he viihtyvät työssään”,
johtaja Heikki
Länsisyrjä luettelee.
Jos hyötyodotuksena on yrityksen työntekijöiden tietotekniikkataitojen kehittäminen, voidaan seurata esimerkiksi rekisteröityjä palvelupyyntöjä. Palvelupyynnöistä nähdään, tuleeko joltain tietyltä henkilöltä usein pyyntöjä tai koskevatko useiden eri työntekijöiden kysymykset jotain tiettyä ohjelmaa. Näiden perusteella osaamisen kehittäminen on räätälöitävissä tarpeisiin.
”Perustietotekniikalla voidaan vaikuttaa bisnesmittareihin. On päivänselvää, että perusvalmiuksien ja -menetelmien kehittäminen vapauttaa aikaa varsinaisen työn tekemiseen, kun aikaa ei kulu tietotekniikkaongelmiin”, Länsisyrjä alleviivaa.
” Jos myyntiorganisaatio tärvää kokonaisia työpäiviä tuskaillessaan tietotekniikan kanssa tai istuessaan alan peruskoulutuksessa, on helppo laskea, paljonko yritys samalla menettää myös asiakaskäyntejä ja liikevaihtoa”, Länsisyrjä jatkaa.
Yhä useammat Patja-asiakkaat toivovat tietotekniikaltaan taloudellista ja teknistä joustavuutta. Tämä kuvastaa yritystoiminnan nykyvaatimuksia. Yrityksen tietotekniikkaan on pystyttävä liittämään ja erottamaan yksiköitä tai yritysten osia nopeasti ja sujuvasti.
Reagointinopeus tärkeää
Teknisen joustavuuden mittarina voidaankin pitää reagointinopeutta: kuinka nopeasti uusi yksikkö saadaan lisättyä Patja-palvelun piiriin tai vanha poistettua palvelusta. Joustavuutta voidaan mitata myös seuraamalla, miten nopeasti uusia järjestelmiä saadaan käyttöön tai kuinka sujuvasti työntekijät voivat siirtyä yrityksen sisällä roolista toiseen.
Taloudellinen joustavuus vaatii, että asiakkaan tietotekniikkakustannuksia on pystyttävä muuttamaan samassa suhteessa tuotannon volyymin kanssa. Yksi yritysjohdon tärkeimmistä tehtävistä onkin rakentaa organisaatioon joustavuutta. Patja-malli ottaa tämän huomioon.
”Yksi Patja-palvelun ehdottomista valteista on se, että Patja-kustannukset joustavat muutostilanteissa aivan eri tavalla kuin vaikkapa kiinteistökulut, joista on vaikea päästä eroon tuotannon supistuessa. Patja-palvelun kustannukset skaalautuvat automaattisesti. Ulkoistettuna tietotekniikkaa pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti ja tavanomaista pienemmällä riskillä, kun yrityksen tietotekninen osaaminen ei ole sitoutunut yksittäisiin ihmisiin”, Harri Lehtimäki kertoo.
Kehitys seurantaan
Oli tavoiteltuna ykköshyötynä mikä tahansa, hyötykortin tärkein tehtävä on rakentaa yhteinen näkemys tavoitteista.
Yritysjohto ei pääse hyötykeskustelua karkuun hyötyodotusten määrittämisen jälkeen, vaan palvelun kehittymistä seurataan johtoryhmätyöskentelyllä puolen vuoden välein.
”Jokaisen Patja-asiakkuuden ympärille on rakennettu johtoryhmä, joka koostuu sekä asiakasorganisaation johdosta ja tietohallinnosta että Fujitsun johdosta ja palveluvastaavista. Johtoryhmä seuraa sovittuja mittareita ja punnitsee, ovatko hyödyt toteutuneet”, Länsisyrjä toteaa.
Teksti: Kaisa Mikkola
Kuvat: Jussi Hyttinen |
|
|
