Food Competence Centre
kattaa elintarvikealan arvoketjun pellolta pöytään

Fujitsu Invia on koonnut oman elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan järjestelmien osaamisensa saman katon alle Food Competence Centre -osaamiskeskukseksi. Alan kokemusta on 30 vuoden ajalta. 

Invia on toimittanut elintarviketeollisuudelle jo yli 400 tietojärjestelmää ja on Suomen markkinajohtaja päivittäistavarakaupan kassajärjestelmien toimittajana.

"Osaamisemme kattaa koko elintarvikealan arvoketjun maatiloilta kuluttajille – pellolta pöytään. Me haluamme olla mukana alan muutosprosessissa tietoteknisenä kumppanina. Tietotekniset ratkaisut ovat osa verkottumisen onnistumista", Food Competence Centren vetäjä Tarmo Antila kertoo.

Lisää kuluttajan näkökulmaa

Kaikkiaan Fujitsu Inviassa on 350 henkeä tekemässä pellolta pöytään -arvoketjuun liittyviä töitä. Itse Food Competence Centre kokoaa yhteen sata elintarvikealan osaajaa.

"On tärkeää, että toimiala on tuttu myös tietotekniikan tuottajalle. Silloin tieto kulkee osapuolten välillä helpommin ja sopivien järjestelmien kehittäminen onnistuu mutkattomammin."

Fujitsu Invian asiakkaina on päivittäistavarakauppaketjuja sekä elintarviketeollisuuden suuria ja keskisuuria yrityksiä maidonjalostuksesta, leipomoista, lihanjalostuksesta ja juomateollisuudesta.

Päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden verkostoituminen on tehnyt tuloaan jo kymmenisen vuotta. Perinteisesti kauppa on pitänyt kuluttaja- ja myyntitiedot tiukasti itsellään ja teollisuus on istunut tuotetietojen päällä. Kansainvälistyminen, lisääntyneet tehokkuusvaatimukset ja kilpailun koveneminen sekä tietotekniikan kehittyminen ovat kuitenkin kypsyttäneet alan toimijat hyödyntämään tietoja yhdessä. 

"Verkostoitumisen tavoitteena on karsia päällekkäisiä kustannuksia ja toimintoja, tehostaa kaupan ja teollisuuden prosesseja ja palvella kuluttajia entistä paremmin. Nykyisin arvoketjussa tehdään vielä samoja asioita monta kertaa. Esimerkiksi kauppa kerää runsaasti tietoja kuluttajista, mutta heidän tarpeensa ja toiveensa eivät välttämättä tavoita teollisuutta."

"Kun verkostoituminen etenee, teollisuus ja kauppa pystyvät yhdessä ennustamaan tuotteiden kysyntää jopa myymäläkohtaisesti. Silloin myymälöiden tuotetäydennykset voi tehdä optimaalisesti. Se puolestaan lisää myyntiä, pienentää varastoarvoja ja nostaa kaupan ja teollisuuden katteita. Suunnitelmallinen toiminta heijastuu kuluttajalle asti niin edullisempina hintoina kuin kauppojen parempina ja osuvampina valikoiminakin. Samoin tuotteiden saatavuus ja laatu paranevat."

Pellolta pöytään -mallin aukottomuus palvelee myös nykypäivänä tärkeäksi noussutta jäljitettävyyden vaatimusta. Kaupasta ostetun elintarvikkeen alkuperä pitää pystyä jäljittämään jopa raaka-aineen tuottaneelle tilalle asti. 

Yhteiset edut haussa

"Olemme toimineet aikaisemmin pääasiassa yksittäisten yritysten kumppaneina. Nyt Food Competence Centre -osaamiskeskuksen myötä kehitetyt ratkaisut on koottu yhteen ja olemme miettineet asiaa koko ketjun kannalta. Jokaisen yrityksen ei tarvitse keksiä pyörää itse."

"Verkottuminen etenee askel askeleelta, eikä verkosto ole itse asiassa milloinkaan valmis." 

Osa kehitystyötä on käynnissä oleva elintarvikealan yritysten johdolle suunnattu toimialakartoitus. "Fujitsu Invian osaaminen on jo tuttua elintarvikealan it-johdolle, nyt haluamme kuulla muun johdon näkemyksiä."

"Kartoitimme joulun alla elintarvikealan yritysten tarpeet ja kehitystoiveet. Tulokset kertovat, mihin meidän on syytä panostaa jatkossa ja missä järjestyksessä", Tarmo Antila kertoo.

> Ketjuttaminen on testivaiheessa