”Viime vuonna alkanut maailmantalouden jyrkkä pudotus on kuitenkin hidastumassa ja jopa pysähtymässä. Kehitys Kaakkois-Aasiassa on jo ennakoitua myönteisempää”, Sailas totesi valottaessaan maailmantalouden ja Suomen näkymiä Fujitsun EDE-tilaisuudessa kesäkuussa.

Alamäen loivenemisesta kertovat myös kotimaisen teollisuuden ja kotitalouksien kasvava luottamus talouden elpymiseen. Molemmat luottamusindikaattorit ovat nyt noususuuntaisia, vaikkakin nousu lähteekin pohjalukemista.

Suomessa saadaan vielä odottaa käännettä parempaan. Sailaksen mukaan työttömyys lisääntyy yhä viennin ja tuotannon supistuessa. Työttömyysaste saattaa ensi vuoden alkupuolella nousta Sailaksen mukaan yli kymmenen prosentin.

Lähivuosien kokonaiskuvaa Sailas luonnehtiikin ankeaksi. Työttömyysaste kääntyy laskuun valtiovarainministeriön arvion mukaan vasta vuonna 2011. Tuolloin työssä on 68,4 prosenttia työikäisistä.

Valtionvelka puolestaan takoo lähivuosina ennätyksiä. Sadan miliardin euron raja ylittyy vuonna 2013. Silloin valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta on 50,3 prosenttia.

Samaan aikaan Suomi harmaantuu nopeammin kuin yksikään muu maa Euroopassa tai Pohjoismaissakaan. Vielä viime vuonna huoltosuhde (yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäiseen väestöön prosentteina) oli Suomessa 25 prosenttia, Ruotsissa 27 ja EU:ssa 25. Mutta vuonna 2020 huoltosuhde on Suomessa jo 37 prosenttia, Ruotsissa on 34 ja EU-maissa 31.

Suomen väestörakennetta vanhentavat Sailaksen mukaan suurten ikäluokkien eläköityminen, maahanmuuttajien vähäinen virta maahamme sekä entistä pienemmät työikään tulevat ikäluokat.

Kestävyysvaje vaatii pidempiä työuria

Sailas nosti esille Suomen kestämättömän kestävyysvajeen. Kestävyysvaje määrittää, kuinka paljon veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla.

Maamme talouden kestävyysvaje ei Sailaksen mukaan enää ole kurottavissa umpeen bruttokansantuotteen kasvulla. Tarvitaan pidempiä työuria, matalampaa työttömyyttä sekä julkisen sektorin tuottavuuden kuntokuuria.

Suomalaisen keskimääräinen työura, 32, on Pohjoismaiden lyhin. Suomen Pankin arvion mukaan yksi lisätyövuosi supistaa kestävyysvajetta jo 1,4 prosenttiyksikköä.

Työllisyysasteen nostaminen yhdellä prosentilla kaventaa kestävyysvajetta 0,7 prosenttiyksikköä. Lyhyemmät työttömyysjaksot, esimerkiksi työttömyysajan lyheneminen nykyisestä yli 40 viikosta 30 viikkoon nostaisi työllisyysastetta noin 1,5 prosenttiyksikkö. Näin kestävyysvaje kaventuisi prosenttiyksikön verran.

Julkisella sektorilla tarvitaan tuottavuuden nostoa. Valtionhallinnossa on käynnissä tuottavuusohjelma. Edessä on myös kunta- ja palvelurakenneuudistus.
”Kuntien taloudet ajautuvat nopeammain suuriin taloudellisiin ongelmiin kuin valtiontalous. Esimerkiksi ikääntyminen kohdistuu kuntiin paljon välittömämmin, mikä ennakoi kunnallisverotuksen kiristymistä.”

Sailas suhteutti talouden ongelmat vertaamalla niitä ilmastonmuutoksen haasteisiin.

”Ilmastonmuutoksen problematiikka on vielä paljon hankalampi. Mutta ilmastonmuutoskin on toisaalta haaste, ja haasteet on tehty voitettaviksi.”

Myönteistä on Sailaksen mukaan myös se, että tilanne on Suomessa paljon valoisampi kuin 90-luvun alun lamassa.

”Yrityksissä on pinnan alla kehityshankkeita, ja talonrakennuspuolellakin on paineita avata työmaita.”