Automatia ylläpitää ja kehittää Otto.-käteisautomaattiverkkoa. Automaattiverkkoon
kuuluu noin 1 650 käteisautomaattia ympäri Suomea. Kaikki Suomessa toimivat täyden palvelun pankit ovat Automatian asiakkaita, ja käteisautomaattien verkko on suomalaisten tärkein käteisen rahan jakelukanava.

”Korttimaksamisen yleistyessä käteisen nostokerrat ovat vähentyneet, mutta suomalaiset käyvät yhä Ottopisteillä noin 200 miljoonaa kertaa vuodessa. Sen sijaan käteisautomaateilla tehtyjen tapahtumakyselyiden ja kännykkäpuheajan latausten määrä on viime aikoina kasvanut”, kertovat Automatian toimitusjohtaja Altti Kuorikoski (oikealla), palvelujohtaja Ari Partanen ja yhteyspäällikkö Jarmo Pelkonen.

”Toimivuus on monen osatekijän summa. Ohjelmistojen pitää toimia niin kuin halutaan, rahahuolto pitää koordinoida oikein, ja teknisten edellytysten, esimerkiksi käteisautomaatin paikan liikekeskuksessa, pitää olla kunnossa. Kaikkien osapuolien tulee toimia asetettujen tavoitteiden ja sopimusten mukaisesti”, Automatian yhteyspäällikkö Jarmo Pelkonen toteaa.

Huoltosopimuksen perustana luotettavuus

Fujitsu on vastannut automaattien huollosta jo kymmenen vuotta. Viime kesänä Automatia kilpailutti sopimuksen. Lopputuloksena oli viiden vuoden jatkosopimus Fujitsun kanssa.
”Kilpailu oli kova ja tasaväkinen. Fujitsuun päädyimme, koska meillä on heidän kanssaan pitkäaikainen suhde. Fujitsu on luotettava yhteistyökumppani. Jos huoltosopimus olisi aloitettu uuden toimijan kanssa, muutokseen olisi sisältynyt merkittäviä riskejä”, Automatian toimitusjohtaja Altti Kuorikoski toteaa.

”Fujitsun tapauksessa tiedettiin, mitä ostetaan”, Pelkonen tiivistää.

Automaatit pitää korjata niin nopeasti kuin mahdollista. Fujitsun koko maan kattava organisaatio takaa Pelkosen mukaan moitteettoman huollon. Käytännön huoltotoimista vastaa Fujitsun tytäryhtiö Isoworks. ”Isoworksin asiantunteva tekninen kenttätuki on myös yksi tae moitteettomuudesta. Tietotaitoa jaetaan eri huoltopisteiden välillä tasaisesti”, hän arvioi.

”Huolto vaatii myös joustavuutta. On paikkakuntia, joilla on vain yksi pankkiautomaatti. Kun konetta lähdetään korjaamaan, ei katsota kelloa”, Pelkonen huomauttaa.

Toukokuun alussa Automatia ja Fujitsu päättivät yhdessä aloittaa Tunto-hankkeen (Tunnista ja toimi). Sen tarkoituksena on tutkia huoltoprosessin sisältöä: avata se, kuvata prosessin osat ja miettiä, missä olisi parannettavaa, mistä löytyy turhia kustannuksia ja missä kuluu turhaa aikaa. Automatian tavoitteena on Tunto-hankkeen avulla lyhentää automaattien korjausaikaa ja parantaa laatua.

Riskejä ei oteta

Suomen käteisestä rahasta 85 prosenttia nostetaan Otto.-automaateista. Siksi Automatia vaatii yhteistyökumppaniltaan täydellistä luotettavuutta. Korkeaa laatu- ja turvallisuustasoa edellytetään myös arvokuljetuksilta.

Käteinen kiinnostaa pitkäkyntisiä, joten käteisautomaattien kanssa työskenteleminen poikkeaa vaativuudeltaan muiden terminaalien huoltamisesta.

”Fujitsun turvallisuusasenne on kunnossa työntekijätasoa myöten. Isoworksin teknikot ovat turvatietoisia – riskejä ei oteta edes käytettävyyden nimissä. Uhkaelementti on olemassa, vaikka teknikolla ei ole edes yksin mahdollisuutta päästä käsiksi käteiseen”, Ari Partanen toteaa.

Suuri osa ohjelmistojen ja laitteistojen tietoturvan ylläpidosta perustuu kansainvälisiin standardeihin. Tapahtumaliikenne automaatin ja keskuslaitteen välillä aina tilipankkiin saakka on salattua.

”Tietoturva on kaiken kaikkiaan aika määrämuotoista. Maailmalla on valitettavasti paljon esimerkkejä tietoturvahyökkäyksistä heikosti suojattujen ohjelmistojen haavoittuvuuksia vastaan. Näihin uhkiin meidänkin on varauduttava”, Partanen toteaa.

Kilpailu piristää

Automatia oli pitkään ainoa käteisautomaattioperaattori Suomessa. Nyt rinnalle on kuitenkin tullut kilpailevia käteisautomaatteja. Kilpailijoiden toiminta perustuu siihen, että rahan nostaminen automaateilta maksaa asiakkaalle luottokortteihin liittyvän interchange fee -käytännön vuoksi.

”Kilpailu on tervetullutta ja piristää meidänkin toimintaamme. Meidän on ryhdistäydyttävä eri tavalla ja mietittävä automaattien sijoittelua ja ulkonäköä. Laadun ja kaikkien muidenkin osatekijöiden on oltava kunnossa”, Kuorikoski painottaa.

Ottopisteiden tulevaisuuteen voi kuulua esimerkiksi mainonnan näyttäminen asiakkaille. Ilmiö on jo tuttu ulkomaisilla käteisautomaateilla asioineille. Toukokuun alussa Automatia käynnistikin aiheesta pilottihankkeen Saunalahden kanssa.

”Emme kuitenkaan missään nimessä halua mainonnalla karkottaa ihmisiä Ottopisteiltä. Pilotin tarkoituksena on kerätä kokemuksia”, Partanen toteaa.

”Jos asiakkaat suhtautuvat myönteisesti mainontaan, lähdemme kehittämään sitä”, Kuorikoski lisää.