Anya on 80-jalkainen kutteririkattu sluuppi (cutter rigged sloop), joka laskettiin vesille vuonna 1998 Paraisilla. Kymmenessä vuodessa alus on ehtinyt ylittää Atlantin useampaan kertaan ja vierailla satamissa Venezuelasta Huippuvuorille, kotoista Itämerta unohtamatta. Matkoilla on ollut kapteeni Juhani Lundénin mukana usein myös Fujitsun edustus, kuuluuhan Arto ”Artzi” Hiltunen aluksen miehistöön.

Tänä kesänä Anya osallistui toista kertaa The Tall Ships’ Races Baltic -tapahtumaan. Vuonna 2003 Turun Sanomien lukijat äänestivät sen kisan kauneimmaksi. Mutta uniikki alus on paljon muutakin kuin silmänruokaa.

Anya on rakennettu toimimaan kovissa Pohjolan olosuhteissa. Tästä on takeena muun muassa Lloyd’s Registerin hyväksyntä. Tilat on suunniteltu niin, että varastot riittävät kahden viikon itsenäiseen purjehtimiseen täydellä miehistöllä.

Avomerellä juomavesi syntyy merivedestä suodattamalla. Muut juomat on hankittava satamasta, mutta niillekin on varattu omat paikkansa. Kylmäsäilytystä vaativille ruokatarpeille on satoja litroja jääkaappi- ja pakastintilaa.

Periaatteessa Anyalla voi purjehtia jopa yksin: esimerkiksi kaikki vinssit toimivat hydraulisesti. Käytännössä kuusihenkinen miehistö on osoittautunut toimivaksi, silloin jokaiselle riittää tehtävää. Vahti, keittiö ja siivous hoituvat kuuden hengen voimin mukavasti.

Purjevoiman ohella alusta liikuttaa kaksi 225 hevosvoiman pääkonetta. Lisäksi generaattorit lataavat mittavaa akustoa. Eri sähkölaitteille on tarjolla niin voimavirtaa kuin invertterin kautta 220 voltin ja 12/24 voltin jännitteitä suoraan töpselistä.

Sähköä tarvitaan, sillä laivassa on paljon laitteita, jotka varmistavat turvallisen etenemisen kelissä kuin kelissä. Navigoinnissa ovat apuna autopilotti, satelliittikompassi, GPS ja tutka. Laiterikkojen varalta Anyan kaikki järjestelmät on kahdennettu.

Uutta ja vanhaa tekniikkaa

Karttapöydällä kannettavat tietokoneet ovat osittain korvanneet merikortit. Navigointikoneiden digitaalinen kartasto kattaa koko maailman, ja päivityksiä voi ladata valmistajalta tarpeen mukaan. Vaikka navigointi ja automaattiohjaus tapahtuvat tietokoneiden avulla, myös merikortit ovat jatkuvasti esillä. Niistä tarkistetaan väylätiedot ja merkitään ajon aikana eteneminen. Jos navigointijärjestelmä jostain syystä pettää, merkintöjen avulla matka voi jatkua.

Ohjaushytin suurelta näytöltä on helppo tutkia eri lähteistä saatavaa informaatiota, esimerkiksi verrata reittisuunnitelmaa ja aluksen todellista sijaintia kartalla. Oma taiteen- ja tieteenlajinsa on ollut yhdistää kaikki tietokoneelle kerättävä ja aluksen muihin järjestelmiin toimitettava data – GPS, kaikuluotain, kompassi ja AIS (Automatic Identification System) – siististi yhteen USB-kaapeliin, niin että tietokoneen perässä ei ole sekavaa johtonippua.

Huviveneissä harvinainen AIS antaa yllättävissä tilanteissa elintärkeää tietoa ympäröivästä liikenteestä. Matkustajalaivoissa ja yli 300 bruttorekisteritonnin kauppa aluksissa pakollinen AIS välittää aluksen tunnistetiedot, sijainnin, suunnan ja nopeuden muille järjestelmän käyttäjille. Näin voidaan välttää yhteentörmäykset ja läheltäpititilanteet vaikkapa hernerokkasumussa. Viestien välittämiseen AIS käyttää VHF-radiotaajuutta.

Tuntemattomilla vesillä kaikuluotain on tarpeellinen lisä navigoinnin arsenaalissa. Anyan kaikuluotaimet on liitetty navigointijärjestelmään, jolloin merenpohjan muodot saadaan näkyviin kuvaruudulla.

Perinteiset meriliikenteen radioyhteydet, VHF-, MF- ja HF-radiot, kuuluvat totta kai aluksen varustukseen. VHF-kanavan 16 kuuntelu on edelleen osa turvallisuuskäytäntöä. Myös säätietojen vastaanotto eri lähteistä on rutiinia.

Kaukotietoliikenne satelliittiyhteyksin

Uudemman sukupolven tietoliikennettä edustavat satelliittiyhteydet. Anya on varustettu sekä Inmarsat- että Iridium-yhteyksillä, joten puhelut, faksit ja datasiirto onnistuvat jopa keskeltä Atlanttia. Tekniikan haittapuolena on korkeahko hinta, mutta kotijoukot kannattaa kuitenkin pitää tilanteen tasalla.

Lähivesillä on olemassa huomattavasti satelliittia edullisempia tapoja siirtää dataa. Suomen aluevesillä Anya käyttää internetyhteyksiin @450-verkkoa. Digitan ylläpitämä verkko kattaa Suomen merialueet jo varsin hyvin. Aluksessa on puolestaan alusta asti ollut oma langaton verkko, joka nyt jakaa @450-yhteyden kaikille tarvitseville. Kannettavan tietokoneen saa siis nettiin yksinkertaisesti kirjautumalla wlaniin.

Kun näin paljon arvokasta tavaraa pakataan pieneen tilaan ja jätetään myös talven ajaksi laituriin, on varauduttava pitkäkyntisen vierailuun.

Hälytinten ja valvontakameroiden välittämän kuvan avulla aluksen mittaristoa voi seurata netistä ja varmistaa, että kaikki on kunnossa.

Kuvatekstit:

Ylhäällä vasemmalla: Kipparilla on tutkan ja kaikuluotaimen lisäksi edessään ruutu, josta näkee suoraan kartalla aluksen sijainnin, navigointireitit ja AIS:n välittämät tiedot muista vesillä liikkujista.

Etusivulla: Arto ”Atrzi” Hiltunen, Anyan tietoliikennevastaava, tähyää kohti uusia seikkailuja.

Faktaa

• 30-metrisen maston alimmassa saalingissa on tehokas valonheitin, Inmarsat-antenni
  ja tutkakupu.
  
• AIS näyttää muut vesillä liikkujat suoraan kartalla. Samaan näyttöön saa paljon muutakin tietoa, esimerkiksi navigointireitit.
  
• Anyassa on käytössä useita purjeita, muiden muassa Genua (160 m²), Fokka (70 m²), Isopurje (100 m²) ja Genaakkeri (300 m²).
  
• Perinteinen lokikirja tallentaa matkat jälkipolville. Reitinvalinnat ja satamapaikat voi tulostaa tietokoneelta ja sijoittaa kirjan sivuille.