Orionin tietohallinnossa lääketurvallisuus on avainasia

Orionin tietohallintojohtaja Sinikka Markkula vastaa siitä, että yrityksen järjestelmät toimivat vuorokauden jokaisena hetkenä.

Ei perinteinen käskyttävä pomo, vaan ennemminkin valmentaja ja mahdollistaja, on tietohallintojohtaja Sinikka Markkulan motto. Parhaillaan on käynnissä palaveri Senior Application Specialistin Mervi Lehtiön kanssa.

Sinikka Markkulan työmatka Orionin pääkonttoriin Espooseen ei ole aivan tavanomainen. Orionin lähes neliökilometrin kokoinen tehdaskompleksi on jo itsessään ilmestys, ja matka parkkipaikalta pääkonttorin toisessa kerroksessa sijaitsevaan toimistoon mutkittelee japanilaistyylisen puutarhan ja kirkasvetisten lampien lävitse.

”Tänne on kyllä ihana tulla”, puolitoista vuotta tietohallintojohtajana toiminut Markkula huokaisee lammen äärellä. Kyseessä on tuskin enää pelkkä uutuudenviehätys, sillä Markkula on ehtinyt samassa ajassa yhtä jos toista. Muun muassa Fujitsun kanssa toteutettu infrapalveluiden siirtoprojekti on saatettu päätökseen.

”Olen ollut hyvinkin pitkään kiinnostunut terveydenhoitoalasta, ja kun tällainen paikka tuli vastaan, kiinnostukseni oli välitön”, aiemmin ABB:llä tietohallintopäällikkönä toiminut Markkula kertoo.

Orionilla on yli 3 000 tuettavaa työasemaa ja 160 järjestelmää, joten koordinoitavaa riittää. Lääkkeet ja niihin käytettävät ainesosat tarkistetaan moneen kertaan, ja kaikista tarkistuspisteistä pitää jäädä jälki järjestelmään.

”Lääketeollisuudessa on äärimmäisen tärkeää, että tietoliikenne toimii. Lääketurvallisuuden, lääkkeiden saatavuuden ja tiedon luotettavuuden varmistaminen on tärkeää ja viranomaismääräyksillä säädeltyä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös tietotekniikalle.”

Markkulan päivä alkaa aamulla sähköpostiviestien äärellä jo kotona. Toimistolleen hän saapuu kahdeksan aikoihin. Tällöin on vielä hetki aikaa valmistautua loppupäivän täyttävään palaverirumbaan.

”Päivään voi mahtua tietohallinnon ohjausryhmän kokouksia, tietohallinnon johtoryhmän kokouksia ja sitten projektien ohjausryhmiä tai toimittajien ohjausryhmiä”, hän luettelee.

Kokousaikataulua helpottaa hieman se, että palaverit ovat yhä useammin puhelin- tai virtuaalikokouksia.

Valmentaja ja mahdollistaja

Orionin tietohallintoyksikössä työskentelee lähes 80 alan asiantuntijaa, joille Markkula haluaa ensisijaisesti olla enemmänkin valmentaja ja mahdollistaja kuin perinteinen käskyttävä pomo.

”Osaamista tarvitaan niin monenlaista: tässä tarvitaan ihan jokaista ja jokaisen vahvuuksia. Yksi ihminen ei voisi näitä asioita pyörittää.”

Vaikka Markkulan työ keskittyy suurimmaksi osaksi kokousten ympärille, ihmisten kanssa keskustelu, ongelmanratkaisu ja tulevaisuuden suunnittelu ovat työn tulosten kannalta avainasemassa.

”Hauskinta on se, kun innovoimme uutta ja mietimme, mitä voisimme tehdä. Kokousten lomassa pitää välillä ehtiä ajattelemaankin.”

Omassa toimistossaan hän ehtii silti harvoin istua tuntitolkulla. Pitkät maanalaiset käytävät yhdistävät Orionin rakennukset, ruokalat, laadunvarmistuslaboratoriot ja muut toimitilat verkostoksi, jota pitkin Markkula sukkuloi tapaamisesta toiseen.

Kokoukset, niiden valmistelu ja aikataulutus vaativat myös pysähtymisiä.

”Välillä täytyy pitää kunnon breikki ja tehdä ihan muita asioita. Silloin pystyy näkemään metsän puilta”, hän huomauttaa.

Espoon tehtaan lisäksi Orionilla on tuotantolaitoksia neljällä muulla paikkakunnalla Suomessa ja toimintaa lähes 30 Euroopan maassa. Täten myös Markkulan työnkuvaan kuuluu satunnaisesti työmatkoja pääkonttorin ulkopuolelle. Viimeisin vierailu sijoittui Hangon lääketehtaalle.

”On erittäin mielenkiintoista nähdä omat tarpeet ja ratkaisujen toimivuus käytännössä.”

Jatkuvaa muutosta

Teknologia-ala ja tietohallintopalvelujen toimittaminen muuttuvat kiihtyvään tahtiin. Markkula huomauttaa, että muutos on jatkuvaa ja siihen pitää olla myös jatkuvasti valmis.

”Tietotekniikan merkitys ei varmasti vähene, vaan enemminkin kasvaa yrityksissä. Silmät täytyy pitää auki.”

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä verkostoituminen on Markkulan mukaan äärimmäisen tärkeää.

”Verkostoitumisessa on se hyöty, ettei kaikkea tarvitse keksiä itse. Jollakin muulla voi olla samat tarpeet ja voi olla, että joku muu on jo keksinyt niihin ratkaisun. Oman ammattitaidon kasvattamisessa keskusteleminen on vain hyväksi”, hän summaa.

Sinikka Markkula tarkastelee tietoliikenteen toimivuutta laboratoriotyöntekijöiden Jonna Kemppaisen ja Kaisu Lindströmin kanssa.

Palkitsevaa ongelmanratkaisua

Muutosten edessä painiminen on jatkuvaa ongelmanratkaisua. Haasteet eivät Markkulaa silti lannista, sillä uran palkitsevimmat hetket kumpuavat ongelmista.

”On hienoa, kun on pystynyt itse sovittamaan liiketoiminnan vaatimukset ja tietotekniikkaratkaisut toisiinsa vaikeissakin tilanteissa ja löytämään usealle eri taholle sopivia ratkaisuja”, Markkula täsmentää.

Vaikeat tilanteet jäävät usein mieleen myönteisinä kokemuksina.

”Palkitsevaa on se, kun on pystynyt hallitsemaan sellaisia tilanteita ja ongelmia, jotka ovat alkuun näyttäneet ylitsepääsemättömiltä. Sellaista ongelmaa, johon ei ole ratkaisua, en ole vielä nähnyt. Ongelmiin löytyy aina ratkaisu. ”

Myönteinen asenne kantaa monen esteen yli.

”Jostain olen kuullut lauseen, että täytyy ensin olla vähän vähemmän hyvä, jotta voi tulla erinomaiseksi. Tämän avulla selätän vaikeammatkin vastoinkäymiset.”

Kokoussuman jälkeen Markkula istahtaa mieluusti alas kotonaan tai jättää työasiat taakseen ulkoilemalla. Talvisin sopivan tauon työntekoon hän hakee hiihtoladuilta, lumen sulaessa voi sen sijaan rentoutua golfin tai puutarhanhoidon parissa.

”Työntekoon tarvitaan myös vapaa-aikaa. Golf on siitä hyvä laji, ettei sen äärellä voi ajatella työasioita. Puutarhanhoito sen sijaan selkeyttää ajatukset”, Markkula vihjaa.

Illalla sopivan tauon jälkeen on aikaa valmistautua seuraavan päivän kokouksiin ja vastailla sähköposteihin.

”En tee kovin pitkiä päiviä, vaan olen toimistolla keskimäärin vain noin viiteen saakka. Aamulla ajatusten kirkastuttua on sitten päivänselvää, mitä tulen seuraavaksi tekemään.”