Suomen Fujitsun yhteistyö maailmanlaajuisen konsernin muiden osien kanssa on viime vuosina tiivistynyt. Esimerkiksi käy palvelinhallinta, johon alettiin etsiä lisäresursseja vuonna 2007. Kun sopiva kumppanimaa löytyi, prosessi eteni nopeasti.

"Tutkimme eri vaihtoehtoja, ensimmäisenä Intiaa, mutta halusimme pitää toiminnan konsernin sisällä. Sitten saimme tietää, että Etelä-Afrikassa on oikeanlaista osaamista ja toisaalta kustannustaso on järkevä. Pieni etu on sekin, että pääosan vuotta kellot käyvät samaa aikaa", palvelutuotannon johtaja Hemminki Sääksjärvi kertoo.

Yhteistyö aloitettiin siirtämällä omien palvelinten hallintaa Etelä-Afrikan-palvelukeskukseen.
Kokemukset olivat hyviä, ja nyt Etelä-Afrikkaan on siirretty myös nelisenkymmentä asiakkuutta eli yhteensä noin 1 200 palvelimen ylläpito.

Tulevaisuuden turva

Sääksjärven mukaan kansainvälinen verkostoituminen auttaa kustannusten hillinnässä ja pitkäjänteisessä kehitystyössä. Osa asiakkaista myös edellyttää maailmanlaajuista tuotantokykyä.

"Toisaalta Suomessa osaajia on rajallisesti ja alan veteraanien jäädessä eläkkeelle työntekijöistä voi tulla pula", Sääksjärvi sanoo.

Osaavan työvoiman varmistamista korostaa myös Markku Örn, joka vastaa kansainvälisistä toiminnoista ja resursoinnista.

"Osaamisalueet ovat aika kapeita. Vaikka oppilaitoksista tulee uusia työntekijöitä, Suomi on pieni markkina-alue. Osaamisen varmistaminen on tärkeää laskusuhdanteessakin", Örn sanoo.
Missään vaiheessa Fujitsu ei tavoitellut väen vähentämistä. Sääksjärven mukaan suomalaisille asiantuntijoille haluttiin löytää tarpeeksi aikaa asiakasympäristöjen kehittämiseen.

"Alkuvaiheessa asiantuntijoillamme oli luonnollisesti pelkoja siitä, että ’nyt tulee kenkää’. Viimeisimmät kommentit ovat olleet myönteisiä. On huomattu, että ’tämähän toimii’ eli Etelä-Afrikka hoitaa enemmän perusasioita ja kehitystyö on Suomessa lähellä asiakasta", Sääksjärvi sanoo.

Työnjako harkiten

Markku Örnin mukaan rutiinitehtävien tekeminen ei ole osaamisen kehittymisen kannalta kovin kiinnostavaa. Kun prosessissa on mahdollisuus siirtyä lähemmäs asiakasta ja vaativampaan kehittämistyöhön, motivaatio kasvaa laajempien hankkeiden mukana.

"Maailmanlaajuisissa organisaatioissa tietyt työt on järkevää tehdä alemman kustannustason maissa. Mutta jos osaamista ei ole Suomessa lainkaan ja asiakaspalvelu on ulkoistettu jonnekin muualle, asiakas joutuu vaikeaan tilanteeseen", Örn sanoo.

"Mielestäni ei ole mahdollista rakentaa sellaista mallia, että asiakas on suoraan yhteydessä alihankkijoihin tai vastaaviin. Me emme halua olla välikäsi, joka kerää hyödyn tällaisesta toimintatavasta."

Markkinoilla on oltu tyytyväisiä siihen, että asiakasyhteydet hoidetaan visusti kotimaassa. Myöskään sopimussuhteissa mikään ei ole muuttunut. Fujitsu vastaa asiakkaan saamasta palvelusta, kuten aiemminkin.

"Lähtökohta oli tietysti se, että muutokset eivät saa missään vaiheessa heikentää palvelun laatua. Aina on myös keskusteltu etukäteen asiakkaan kanssa palvelun siirrosta", Örn toteaa.

Muutoksen sujuvuus yllätti

Hemminki Sääksjärvi kertoo seuranneensa mielenkiinnolla, miten siirto pakotti uudenlaiseen ajatteluun ja katsomaan asioita eri näkökulmasta. Markku Örn vertaa tilannetta opettamiseen: jotta voit siirtää tietosi toiselle, oman osaamisen on oltava korkeatasoista.

Keskeinen haaste oli tietenkin kieli – ennen oli tultu toimeen suomella. Iso joukko käyttötuen ihmisiä sai kielikoulutusta, sillä kun palvelupyyntö tulee, se pitää kääntää englanniksi. Myös työohjeet on päivitetty englanniksi.

"Kielikysymys on hyvin henkilökohtainen haaste. Toiset suhtautuvat myönteisesti ja toiset epäilevämmin. Monelle se on mahdollisuus. Työ on kansainvälisempää ja osa laajempaa verkostoa", Örn kertoo.

Suomeen syntyi uusia rooleja, ihmisiä, jotka varmistavat, ettei asiakkaiden tarvitse huolehtia esimerkiksi kieliasioista. Hemminki Sääksjärvi myöntää pelänneensä, että uusi väliporras syö hankkeen hyödyt, mutta näin ei ole käynyt. Päinvastoin, se on luonut asiantuntijoille mahdollisuuden tiiviimpään yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa.

"Meillä on järjestelmävastaavia eri puolilla Suomea, ja Etelä-Afrikka on oikeastaan yksi paikkakunta muiden joukossa. Murre on eri, mutta muuta dramaattista ei ole tapahtunut", Sääksjärvi toteaa.

Turvallisuusriskit minimissä

"Turvallisuuden kannalta siirto ei ole tuonut suuria muutoksia, sillä fyysisesti palvelimet ja dokumentaatio ovat edelleen Suomessa. Myös tiedonsiirto tapahtuu ehdottoman turvallisesti. Koska asiakasyhteydet hoidetaan edelleen Suomesta käsin, osaaminenkaan ei kokonaan häviä täältä", Sääksjärvi sanoo.

Markku Örn uskoo, että perusylläpidon ohella Etelä-Afrikan osaamista voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemminkin. Esimerkiksi tietokantojen hallintaan voi olla helpompi löytää lisäosaamista muualta kuin Suomesta.

"Etelä-Afrikka on iso markkina-alue. Työhakemuksia tulee roppakaupalla, ja suurin osa päteviltä hakijoilta", Örn kertoo.

"Ainahan on ennakkoluuloja muiden osaamista kohtaan. Asiantuntijamme ovat olleet yllättyneitä ja helpottuneita, kun on todettu, että palvelimet ovat hyvissä käsissä", Örn lisää.