Pieni mutta edistyksellinen Viro

Etelänaapurimme on omaksunut sähköiset palvelut laajasti osaksi yhteiskuntaa.

Estonian Information System’s Authorityn eli EISAn vastuulla ovat Viron julkishallinnon it-järjestelmät.

EISA:n pääjohtaja Jaan Priisalu kuvailee valtio-it:n tilannetta Virossa erinomaiseksi.

Julkishallinnon it-järjestelmillä on yhteinen käyttöliittymä X-road, jota EISA ylläpitää. Lisäksi Virossa on käytössä henkilökorttiin perustuva todennusjärjestelmä. Näiden ansiosta eri

järjestelmät kommunikoivat turvallisesti keskenään. Kuka tahansa voi luoda sähköisen palvelun näiden kahden osan varaan.

”Olemme todella lähellä vaihetta, jossa kansalainen pystyy hoitamaan kaiken valtionhallinnon asioinnin internetissä. Sähköisesti hoituu niin äänestäminen ja verotus kuin kalastusluvan hankkiminenkin. Nyt keskitymme järjestelmien yksinkertaistamiseen”, Priisalu kertoo.

Monet Suomessa käytössä olevista julkishallinnon järjestelmistä ovat olleet esikuvana Virolle. Priisalun arvion mukaan Viro on kuitenkin tällä hetkellä Suomea edellä julkishallinnon verkkopalveluiden määrässä ja järjestelmien kokoamisessa yhdelle alustalle.

Suoraan apteekkiin

Esimerkki koko maassa käyttöönotetusta julkishallinnon palvelusta on sähköinen resepti. Virolaislääkärit eivät enää kirjoita paperireseptejä. Erityisen käytännöllistä sähköreseptin käyttö on maaseudulla. Soitto lääkärille riittää, sen jälkeen voi mennä suoraan apteekkiin hakemaan määrätyt lääkkeet.

Myös veroasiat hoituvat verkossa. Verohallinto kerää tiedot eri viranomaisilta, ja verovelvollisen täytyy vain käydä verkossa tarkistamassa tiedot. ”Järjestelmän käyttö on yksinkertaista ja nopeaa.”

Haavoittuvaisuus vaarana

Kehittämiskohteitakin Virosta löytyy. Laajakaistayhteyksien laadussa on eroja kaupunkialueiden ja maaseudun välillä. Laajakaista on saatavilla lähes koko maan kattavasti, mutta kaistan leveys on pienempi maaseudulla.

Nykyaikaiset yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia it-ratkaisuista. Priisalun mukaan Viro on kyberuhkien suhteen ehkä haavoittuvaisin maa maailmassa, koska hyvin monet asiat toimivat jo täysin sähköisesti.

”Joillakin hallinnonaloilla olemme täysin riippuvaisia digitaalisista järjestelmistä. Jos ne hajoavat, paperisia varajärjestelmiä ei enää ole”, Priisalu miettii.

Myös maan koko rajaa järjestelmien kehittämistä. ”Markkinamme ovat pienet emmekä pysty tekemään asioita, jotka vaativat monenlaisia järjestelmiä ja paljon työvoimaa.”

Haastetta riittää myös siinä, että poliittiset päättäjät ymmärtäisivät järjestelmien jatkuvan kehittämisen tärkeyden.

”It-järjestelmät ovat tehokkaita vain kun ne aidosti muuttavat virkakoneiston toimintaa. Jos vain digitoimme vanhoja asiakirjoja, on edelleen tuloksena jäykkä ja hidas järjestelmä, mutta tietokoneella”, Priisalu sanoo.

”On niin paljon helpompaa ummistaa silmät kehitykseltä kuin miettiä, mitä kaikkea it-järjestelmien oikeanlainen käyttö mahdollistaisi.” •