Raha-automaattiyhdistyksen teknologiajohtajan Pasi Riihilahden mukaan maksamistapojen muuttuminen on yksi RAY:n kohtaamista uusista haasteista. RAY:n tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia ihmisistä pitää kolikoiden puutetta esteenä pelaamiselle. Taskujen pohjalla ei enää kilise, siellä on muovia.

”Meillä on jo joukko automaatteja, jotka toimivat maksukorteilla, Visa Electroneilla, ja kohta myös uusilla pankkikorteilla eli sirullisilla Debit-korteilla. Laki kieltää luotolla pelaamisen, joten luottokortit eivät kelpaa”, Riihilahti kertoo.

”Olemme tehneet ison työn pankkien kanssa ja luoneet maksujärjestelmän, joka mahdollistaa pelaamisen vaikka kolikoita ei olisikaan. Tähän liittyy myös pelaajan iän tarkistaminen, sillä alaikäiset eivät saa pelata automaateillamme.”

Riihilahti on kuitenkin innostunut myös maksuverkon luomista mahdollisuuksista valvoa pelaamista, joskin kontrolloija on pelaaja itse eikä RAY.

”Pelaajat voivat asettaa itselleen rajoituksia, esimerkiksi jonkin päivittäisen tai viikoittaisen summan, jonka korkeintaan saa pelata. Kehittyneet automaatit tunnistavat sekä pelaajan että hänen asettamansa rajoitukset”, hän kertoo.

Peliautomaatit verkossa

Kaikkien peliautomaattien hallinta on siirtymässä entistä enemmän RAY:n oman automaattiverkon kautta tapahtuvaksi.

”Voimme seurata paremmin automaattien toimintaa ja tehdä pakollisia ohjelmistomuutoksia käymättä laitteen luona. Pelaajan kannalta automaatit säilyvät kuitenkin samanlaisina. Kullekin pelille on annettu säännöt, joiden mukaan se toimii, ja nämä säännöt ovat julkisia. Niitä ei muuteta”, Riihilahti muistuttaa.

RAY ulkoisti perus-ict:n kilpailutuksen jälkeen, jotta oma väki pääsi keskittymään ydinasiaan, ennen kaikkea pelimaailmojen kehittämiseen. Tulevaisuus on iloisen, turvallisen yhdessä pelaamisen aikaa, ja peliautomaatit ovat elämyksellisiä, kaukana linja-autoaseman baarin nurkan yksinäisestä pajatsosta.

Yleisön pelattavana yli 19 000 automaattia

”Perus-ict:n hoitaa yhteistyökumppanimme Fujitsu. Olemme olleet tyytyväisiä, sillä asiat hoituvat ja kehittyvät. Työasemat ovat omiamme, ja niiden lähituki on järjestetty toisen toimijan kanssa.

Käytämme myös SAP-järjestelmää. Sen avulla käsittelemme tarvitsemamme operatiiviset tapahtumatiedot. SAPin rinnalla käytämme muita järjestelmiä muun muassa myynnissä ja markkinoinnissa sekä asiakasläheisissä toiminnoissa.”

RAY:n Patja-palvelussa on tällä hetkellä kaikkiaan 850 työasemaa ja 60 palvelinta. Palvelusopimuksessa on mukana muun muassa RAY:n automaattiverkon keskusjärjestelmä, jonka takana on 19 000 raha-automaattia. Lisäksi SAP-järjestelmän käyttöpalvelut sisältyvät sopimukseen.

”Olemme tehneet yhteistyötä Fujitsun kanssa nyt parisen vuotta. Keskeisin hyöty on ollut se, että pääsemme keskittymään omaan ydinliiketoimintaamme. Kumppanimme huolehtii paitsi perus-ict:n päivittäistoiminnasta, myös sen kehittämisestä. Meillä ei ole mahdollisuuksia seurata koko alan tavattoman nopeaa kehitystä ja yhä pitemmälle menevää erikoistumista”, Riihilahti huomauttaa.

Joka sopalla oma kokki

Myös palvelujen hinta on Riihilahden mukaan kohdallaan. Palvelut ja niiden hinta on aikanaan kilpailutettu.

”Keskeistä on, että kaikki on toiminut niin kuin on pitänyt. Teknologiaa on myös kehitetty kaiken aikaa”, Riihilahti toteaa.

”Hallittu työnjako palvelutoimittajien ja oman organisaation välillä on jatkuvaa tarkkailua ja kehittämistä vaativa johtamisen alue. Huippuluokan ravintolassakin kokit luovat ruoan, mutta eivät he perunoita kuori. Ja molemmat ovat tärkeitä ja pakollisia töitä”, Riihilahti muistuttaa.