Pilvipalvelut tekevät tuloaan. Fujitsu vastaa kysyntään rakentamalla uuden energia- tehokkaan palvelinkeskuksen Vantaalle.
Ict-palvelujen kapasiteettitarpeet kasvavat jatkuvasti, ja Fujitsu haluaa varmistaa konesalikapasiteettinsa riittävyyden. Helpotusta on luvassa nopeasti, sillä Vantaan uudet tilat otetaan käyttöön jo tämän vuoden jälkipuoliskolla, perusteellisten kuormitustestausten jälkeen.
”Uusi tila tuo meille noin 50 prosenttia lisää kapasiteettia”, kertoo johtaja Hemminki Sääksjärvi (yläkuvassa oikealla). ”Varaudumme myös lisäkasvuun, tiloja voi edelleen laajentaa.”
Kapasiteetin kasvattamiseen on Sääksjärven mukaan yksinkertainen syy. Tieto- ja viestintätekniikka siirtyy yhä enemmän palvelinkeskuksiin, pois henkilökohtaisesta tietojenkäsittelystä eli pc-koneista.
”Uskomme itse tähän kehitykseen, ja näyttää siltä, että asiakkaat ovat samoilla linjoilla”, Sääksjärvi sanoo.

Pilvestä vai omin voimin?
Asiakaskunnassa Sääksjärvi on havainnut kahdenlaista kysyntää. Ensinnäkin kapasiteettia halutaan ostaa vaivattomasti palveluna. Tästä Fujitsulla on pitkä kokemus, sillä Patja-palvelu on tarjonnut tietotekniikkaa töpselistä 1990-luvulta asti.
”Se oli visiomme jo toistakymmentä vuotta sitten. Tänä keväänä visio toteutuu laajemminkin ja töpselistä on nyt tullut pilvi”, Hemminki Sääksjärvi summaa.
Toisaalta, kun palvelinkeskusten merkitys korostuu, asiakkaat joutuisivat investoimaan lisää omiin tiloihin ja laitteisiin. Investoinnit ovat kalliita, varsinkin kun tavoitteena on korkea käytettävyys.
”Tietyt asiat on varmistettava moninkertaisesti, eikä kompromisseihin ole varaa. Kustannukset ovat huomattavat riippumatta siitä uudistetaanko vanhaa vai tehdäänkö kokonaan uutta infrastruktuuria”, Sääksjärvi huomauttaa.
Kriittinen resurssi
Etenkin julkishallinnon puolella korkean käytettävyyden vaatimukset ovat keskeisiä, samoin tietoturvavaatimukset, jotka tiukentuvat jatkuvasti. Hajauttamalla kapasiteettia useampaan fyysiseen paikkaan Fujitsu voi ratkaista osan näistä haasteista.
Myös yritysten tietotekniikan kriittisyys kasvaa koko ajan. Hemminki Sääksjärven mukaan yrityksissä on muistettava arvioida omaa liiketoimintaa tästä näkökulmasta.
”Arviointi ei synny automaattisesti eikä yksin palveluntarjoajan toimesta. Toimintamallit on rakennettava yhteistyössä liiketoiminnan jatkuvuuden vaatimusten mukaisiksi.”
Sääksjärvi muistuttaa, että Fujitsu tarjoaa palvelinkapasiteettia pilvipalveluna asiakaskohtaisesti ja yhdessä sovitun mukaisesti. Asiakkaan tiedot ovat aina tietyssä paikassa, tietoturvallisesti, eivät globaalin pilven syövereissä.
Modernit palvelinratkaisut leikkaavat sähkölaskua
”Perinteiset palvelimet ja palvelinkeskukset kuluttavat tolkuttoman määrän energiaa. Siksi energiatehokkuuden kasvattaminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita Fujitsun teknologiakehityksessä”, sanoo johtaja Heikki Rantala (yläkuvassa vasemmalla).
”Jatkuvasti päällä oleva, täyteen kalustettu palvelinkaappi voi kuluttaa vuodessa jopa 70 000 kWh sähköä eli kahden sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Konesalissa näitä kaappeja on kymmeniä tai satoja”, Rantala toteaa.
Kokonaisenergiankulutusta pyritään suitsimaan erilaisilla tekniikoilla. Keinoja ovat muun muassa virtaa säästävät laiteratkaisut, uudet arkkitehtuurit kuten Primergy CX1000 -pilvipalvelimet, korttipalvelimet, kapasiteetin ja arkkitehtuuritason parempi hallinta sekä virtualisointiratkaisut. Sähkölaskussa säästöä kertyy helposti jopa satoja tuhansia euroja vuodessa.
Ongelman ydin on oikeastaan siinä, että suurin osa sähköstä muuttuu lämmöksi. Konesalin jäähdytykseen saattaa kulua enemmän sähköä kuin itse palvelujen pyörittämiseen.
Onneksi konesalin jäähdyttämisessä on mahdollista hyödyntää Suomen viileää ilmastoa. Vapaajäähdytys tarkoittaa ulkoilman tai veden jäähdytysvaikutuksen tuomista konesaliin, sähkösyöppöjen jäähdytysratkaisuiden sijasta ja ohella. Jo alle 15 asteen ulkolämpötila riittää vapaajäähdytykseen, eikä talvella muuta jäähdytystä tarvita lainkaan. Konesalin lämpö voidaan hyödyntää rakennusten lämmityksessä.