Fujitsun palvelinkeskuksen palvelinten määrä on vuosikymmenen aikana lähes viisinkertaistunut. Samaan aikaan sähkönkulutus on kasvanut vain puolitoistakertaiseksi.
Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan lähes neljäsosa tieto- ja viestintätekniikan aiheuttamasta hiilidioksidi- kuormituksesta syntyy palvelinkeskuksissa. Fujitsun palvelinkeskuksessa Helsingissä sähkönkulutuksen vähentäminen ja laitteiden kierrättäminen on ollut pitkään suurennuslasin alla.
”Koko ajan opimme lisää”, palvelujohtaja Tapio Suomi (keskellä) ja järjestelmäpäällikkö Sören Engström (oikealla) kertovat.
”Asiakkaiden konesalien haltuunotto on tuonut kokemusta erilaisista ympäristöistä. Seuraamme alan tutkimuslaitosten suosituksia ja parhaita käytäntöjä.”
Vuosikymmenessä moni asia on muuttunut konesaleissa. Lattiapinta-alaa ei kuitenkaan ole tarvinnut lisätä, vaikka palvelinten määrä on lähes viisinkertaistunut. Samaan aikaan sähkönkulutus on kasvanut vain puolitoistakertaiseksi.
”Osa tästä on tekniikan yleistä kehitystä, osa omia toimenpiteitä”, Palvelutuotannon johtaja Hemminki Sääksjärvi (vasemmalla) sanoo.
”Virtualisointi ja konsolidointi ovat tehokkaita keinoja vähentää palvelinten sähkönkulutusta. Niistä on puhuttu paljon ja pitkään, ja viimein tulokset näkyvät. Meillä fyysisten palvelinten määrä kääntyi viime vuonna laskuun.”
Tällä hetkellä konesalissa on noin 2 600 erilaista palvelinta, fyysistä ja virtuaalista. Samassa fyysisessä laitteessa voi olla useita palvelimia ja sovelluksia, joten virtualisoinnin ansiosta laitemäärä ei enää kasva, vaikka uusia palveluita otetaan käyttöön ja asiakasmäärä kasvaa.
”Yhä useammin myymme kapasiteettia emmekä vain ylläpidä asiakkaan laitetta. Voimme tehdä asiat tehokkaammin”, Sääksjärvi kiteyttää.
Kuumia ja kylmiä käytäviä
Tietoliikenne- ja konehuoneet ovat usein johtoviidakkoja, joita uskaltaa lähestyä vain hätätilanteissa.
Fujitsun konesalissa Sören Engström pitää piuhat ojennuksessa. Yhtään jatkojohtoa ei ole käytössä, kaapelit ovat oikean pituisina oikeissa paikoissa.
”Teemme mahdollisimman vähän kiinteitä asennuksia, jotta voimme toimia joustavasti ja sijoittaa laitteet esimerkiksi jäähdytyksen kannalta järkevästi”, Engström sanoo.
Sähkölaitteet tuottavat rutkasti lämpöä. Jäähdytyksen osuus konesalin sähkönkulutuksesta voi olla puolet tai enemmänkin. Siksi palvelinkeskuksen tärkeimpiä kehittämiskohteita on tehokas jäähdytys.
”Käytännössä yksinkertaiset keinot ovat tehokkaita, kuten laitteiden väliin jätettävät riittävän isot kuumat ja kylmät käytävät osoittavat”, Sören Engström kertoo. Sijoittelulla voidaan alentaa merkittävästi jäähdytystarvetta.
”Ideana on, että kuuma ja kylmä ilma liikkuvat eri reittejä eivätkä sekoitu keskenään. Laitteet ottavat jäähdytysilman toiselta puolelta ja poistavat lämpimän ilman toiselle puolelle.”
Konesaleissa on suljettu jäähdytysjärjestelmä, jossa kylmä ilma puhalletaan asennuslattian alta ja lämmin ilma poistuu katon kautta. Vaihtoehto olisi nestejäähdytys, joka Engströmin mukaan on erittäin tehokas keino mutta hankala toteuttaa nykyisissä tiloissa.
”Isossa palvelinkeskuksessa jäähdyttäminen on energian käytön kannalta tehokasta”, Hemminki Sääksjärvi lisää. ”Tässäkin suhteessa palvelinten ulkoistaminen meille on järkevää.”
Vanha rauta kiertoon
Sähköä säästyy parhaiten, kun laitteet sammutetaan silloin kun niitä ei tarvita. Tapio Suomi kehottaa pohtimaan, onko palvelinten ja sovellusten tarpeen pyöriä kellon ympäri, vai voisiko ne sammuttaa esimerkiksi yön ajaksi.
”Vähintä on tietenkin varmistaa, että esimerkiksi prosessoreiden ja kovalevyjen virransäästöominaisuudet on otettu käyttöön”, Suomi sanoo.
Etäyhteyksistä huolimatta konesalissa tarvitaan edelleen näyttöjä. Lukumäärä on jo pudonnut huomattavasti, sillä aikoinaan jokaisella palvelimella oli oma näyttöruutunsa. Joitakin vuosia sitten yksi näyttö oli jaettu kahdeksan palvelimen kesken, nyt siihen on kytketty 30 palvelinta.
Fujitsun konesalin valaisinten määrää on vähennetty, mikä tuo säästöä sähkön lisäksi jätekuluissa. Loisteputkethan ovat ongelmajätettä.
Sören Engström on huomannut, että vanhentuneet sovellukset ja laitteet unohtuvat helposti konesaliin ikään kuin varmuuden vuoksi. Engström pyrkii aktiivisesti poistamaan tarpeettomiksi käyneet laitteet kierrätykseen.
”Mitään ei heitetä roskiin. Palvelimet, kaapit ja sähköjohdot otetaan uusiokäyttöön niin kauan kuin se on mahdollista. Kaikki elektroniikkajäte kierrätetään yhteistyökumppanimme kautta, jolloin kierrätysaste nousee reilusti yli 90 prosentin”, hän toteaa.
-------------------------------------------------------------------------------
Fiksusti konesalissa
Virtualisoi ja konsolidoi. Yhdellä fyysisellä palvelimella voi pyörittää useita virtuaalipalvelimia ja sovelluksia. Palvelimella voi myös olla eri tehtäviä esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan.
Varmista, että laitteiden sähköä säästävät ominaisuudet on otettu käyttöön.
Huolehdi tehokkaasta jäähdytyksestä. Toteuta jäähdytys oikeaoppisesti, muutoin sähköä voi kulua jäähdyttämiseen enemmän kuin itse palvelinten pyörittämiseen.
Tarkista virransyöttö ja varavirta. Iäkkäät virtalähteet ja ups-laitteet voivat olla sähkösyöppöjä.
Älä säilytä konesalissa tarpeettomia laitteita ja sovelluksia – kierrätä.
Ostamalla kapasiteetin palveluna varmistat, ettet tuhlaa resursseja.