Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella TEOlla on lakisääteinen rooli varmennepalvelujen tuottajana.

”On hienoa olla tekemässä projektia, joka on kokonaisuutena mittavin Suomessa koskaan toteutettu tietojärjestelmähanke. Sähköisen potilastietoarkiston rakentaminen edellyttää merkittäviä muutoksia terveydenhuollon perusjärjestelmiin, jotta yhtenäinen sähköinen tunnistus ja allekirjoitus voidaan ottaa käyttöön”, TEOn erityisasiantuntija Maijaliisa Aho kertoo.

Kyseessä on tiettävästi myös maailman mittakaavassa laajin terveydenhuollon kansallinen PKI (Public Key Infrastructure) -projekti.

”Valittua varmennemenettelyä pidetään yhtenä luotettavimmista. Kokonaisluotettavuus koostuu kuitenkin useista osatekijöistä, kuten varmentajan luotettavuudesta, hallinnollisten menettelyiden tasokkuudesta sekä esimerkiksi käytettyjen korttialustojen teknisestä laadusta”, Aho kuvailee.

”Luotettavuutta ja helppokäyttöisyyttä pidetään helposti vastakkaisina tavoitteina, mutta terveydenhuollon ympäristössä käytön ongelmattomuus on hyvin keskeinen tavoite.”

Satoja tuhansia käyttäjiä

Varmennepalvelut ovat osa laajaa tietoturvakokonaisuutta. Asianmukaisesti hoidettu paikallinen käyttöoikeuksien hallinta on valtakunnallisen sähköisen potilastietoarkiston ja reseptin käytön edellytys.

”Varmennepalvelut ovat terveydenhuollon sähköisen tietojenkäsittelyn välttämätön tukipalvelu ja toisaalta sähköisen potilasasiakirjan kivijalka. Luotettavilla varmenteilla taataan tiedon eheys ja muuttumattomuus”, Aho sanoo.

Lääkärien, hoitajien, alan opiskelijoiden ja muiden ammattihenkilöiden varmenteet sijoitetaan TEOn myöntämälle ammattivarmennekortille. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä on Suomessa noin 250 000.

Kun varmenteita myönnetään lisäksi muille terveydenhuollon valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäville ja hoitaville henkilöille, niitä tarvitsee jatkossa kaikkiaan noin 350 000 henkilöä. Kortilla on siru, joka sisältää kaksi varmennetta, toisen tunnistamiseen ja toisen sähköiseen allekirjoitukseen.

Allekirjoitusvarmenne sisältää muun muassa lääkärin sairausvakuutusnumeron. Kortin lisäksi käyttäjä tarvitsee vain kaksi nelinumeroista pin-koodia.

Ei paluuta vanhaan

Ahon mukaan tunnistamis- ja allekirjoitusvarmenteet ovat olleet koekäytössä muutamissa sairaanhoitopiireissä.

”Koekäyttäjät ovat todenneet, etteivät haluaisi enää palata vanhaan systeemiin, jossa pelataan käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla.”

Käyttäjän oikeudet potilastieto- ja apteekkijärjestelmiin määräytyvät TEOn varmennepalvelujen tuottaman tiedon sekä organisaation oman käyttäjähallintatiedon yhdistelmänä.

”Yhteistyössä on mukana valtaisa joukko toimijoita, niin yrityksiä kuin sairaanhoitopiirejä. Rahan lisäksi vaikeuskerrointa luo aikataulu: varmennepalvelujen tulee olla toiminnassa ensi lokakuussa, jolloin sähköinen resepti lähtee tuotantoon. Vuonna 2011 päättyvän siirtymäkauden loppuun mennessä on saatava käyttöön satoja tuhansia kortteja”, Aho kuvailee.

Varmenteenhaltijoiden rekisteröinti ja varmennekorttien jakelu suunnitellaan toteutettavaksi pääasiallisesti rekisteröintipisteissä, joita TEO perustaa 40–50 kappaletta muun muassa yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Rekisteröinnin ja kortin tuottamisen on arvioitu vievän aikaa viisitoista minuuttia käyttäjää kohti. Kun tämä kerrotaan 350 000:lla, on kyseessä iso ponnistus. Kortti on voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Fujitsu on mukana potilastietojen käsittelyn sähköistämisessä vahvasti. Yhtiö toimittaa Kelan toimeksiannosta sähköisen potilastietoarkiston ja eReseptin toteutuksessa tarvittavat tietojärjestelmät samoin kuin TEOn varmennejärjestelmän ylläpitopalvelut.